Lehtirannan Wolflimit

Kun aamulla lämpömittari hipoo 13 pakkasastetta, niin mitä nämä tekee???  Tonkii kaikki lämpöiset vaatteet esiin ja kerros pukeutuu. Tassukalliolla Salon Märynummella järjestettiin perinteinen laskiaismätsäri, johon suuntasimme. Aurinko sentään paistoi täydeltä taivaalta ja lämmitti. Ihan yksinään ei sentään tarvinnut olla. Paikalla olivat myös Elmo (W. Elymus) sekä tytöt Raksu & Lennu. Menestystä ei tällä kertaa herunut. Punaisen Kassu sai ja siihen tyssäsi. Positiiviseksi puoleksi täytyi sanoa, et meno oli tällä kertaa samalla vireellä, mitä yleensä sisänäyttelyissä ollaan totuttu... eli aletaanko me pikku hiljaa selättämään ulkoilman rauhattomuus. No tuli sitä Raksun kanssa sinisten kokoomassa pyörähdettyä ja sillä välin Kassu oli onnellisena kanttiinin vieressä viidyttämässä ihmisiä. Kassu tuo naureskeleva hulivili oli hurmannut ihmisiä ja aiheuttanut ihailua kuinka ihana pentu se on. Kuuluttaja joka Kassun tolppana toimi oli vain myötäillyt autuaan tietämättömänä...

Kerrankin laiskuudesta oli hyötyä.... Aikataulut kun läpsähti Parkanon ryhmikseen, niin päätettiin, että lähdetään jo lauantaina ajelemaan ja yövytään hotellissa. Lauantai aamuna pakattiin auto täyteen ja ensiksi suunnattiin aksa treeneihin. Kun treenit saatiin pakettiin, niin alkoi kyläreissun kautta matka kohti Parkanoa. Ajoituksemme oli minuutilleen suunniteltu, kun Parkanoon saavuttaessa alkoi myös lumisade, joka onkin sitten jatkunut jatkunut ja jatkunut. Koko yön jatkunut lumisade oli saanut tiet pöperöisiksi ja auton hautautumaan lumihankeen. No mieluummin tongin 20 minuuttia autoa esille ja sulatan sitä, kuin oltaisiin ajettu hyvässä kelissä n. 3 tuntia kestävä ajomatka, niin että kehään olisi ennättänyt kymmeneksi... ehkä. Tällä kertaa näyttelyssä oli oikein väljää. Paikalle meitä saapui Kassun lisäksi Rodi (W. Erodium), Aida (W. Elodea), Sumu (W. Dablia) ja Darma (W. Darmera) kannustus joukoissa. Kai meidän ryhmää voisi verrata dopingin kärki ryhmään. Darma jäi suosio...

Näyttelyiden saralla kausi tuli aloitettua Turku Kv:ssa. Sija ei paljoa himmentynyt 2014 kauden lopetuksesta. Kerrankin lykästi ja kehä oli vasta puolen päivän aikaan, joten aamulla ei tarvinnut herätä kukon kiekasun aikaan ja ennätti jopa pyörimään toimettomana, ennen kuin täytyi startata. Ensimmäisenä kehän 22 laidalla vastaan tuli Kantolat ja melkein heti meidän perään saapuivat Karoliina, Antti ja Domi (W. Doronicum). Pienen odottelun jälkeen saapui Millikin Essin (W. Erica) kanssa paikalle. Kun koirat oli suurimmista rypyistä oiottu, niin Karoliinan valjastus kuvausvastaavaksi eli kamera valmiiksi ja kouraan. Karoliinalle taasen suuri kiitos kameran räpsyttelystä... Ehkä tää vielä joskus ennättää opettaa ton kameran käytön, muuten kuin -Tossa on tarkennus/ laukasin. Uroksien määrä ei päätä huimannut ja avoin luokka oli suurin, kun Kassu ja Domi taistelivat avoimen herruudesta. Uroksia oli kaiken kaikkiaan 5 kpl. Odottelua kehän laidalla. Kun junnu ja nuorten luok...

Vihdoin ja viimein koitti odotettu viikonloppu erinomaisessa A+ luokan seurassa. Tämän on alkanut pahasti lipsumaan näyttelyihin valmistautuminen. Perjantai iltana hyvä etten rokotuskirjalla harjannut ja numerolappua tunkenut harjaan, kun tavarat oli edelleen viron reissun jäljiltä ja koirakin oli kuin katurakki. No lauantai aamuksi sain kaikki kuosiin ja päästiin Kassun kanssa suuntaamaan kohti Helsinkiä. Tällä kertaa ei sentään ollut myrskyä ja kylissäkin oli sähköt. No jottei liian mukavaa aamulla matkustaminen ole, niin täytyhän luontoäidin paikka paikoin heittää räntää niskaan. Leirimme matala lauantaina. Kessut alkoivat heti aamusta klo 10.00. Tuomarina toimi Brittiläinen Caroline Kisko. Geron (W.Erigeron) kanssa kävin pyörähtämässä junnuluokassa. Hyvä tuntuma oli ennen kehän alkua, mutta omaa arvostelu vuoroa odotellessa Gero bongasi jotain kehän laidalta ja se jokin veti puoleensa. Eh napsahti ja syynä ei suinkaan hieman vauhdikas käytös, vaan karvat. Ensimmäinen laus...

Taas on ennättänyt tapahtumaan ja olemaan ties missä. Elokuun lopulla Suomen Keeshond yhdistys järjesti jalostuspäivät. Tässä yhteydessä oli myös uroskavalkaadi eli jalostusuros tarkastus. Ilmoitin Kassun mukaan, kun muutenkin olisi tullut varmasti mentyä kessuilemaan hyvään seuraan. Rengossa järjestetty ulko-osuus alkoi yhteislenkillä. Noin kymmenkunta urosta ja muutama narttu vilestivät sulassa sovussa rengon metsissä, kunnes Kassu päätti ahdistella hieman liikaa Essiä (W. Erica). Essin karahtaessa Kassulle, kaikki muut urokset olivat kärppänä paikalla ja yleinen joukkohässäkkä oli valmis. Itse alkuperäinen hämmingin aiheuttaja Kassu tuli viattoman näköisenä rähisevien urosten keskeltä ja katsoi ilmeellä "noo tappelee, anna lihapulla" ja jatkoi tyytyväisenä tyttöjen perään. Tämä episodi toistui muutaman kerran jopa. No käytiin sitä lenkin aikana viilentymässä järvessä, vaikkei nyt välttämättä olisi tarvinnut. Maa-ampiaispesän pöllähdykseltäkin vältyttiin, kun Kassulla o...