Lehtirannan Wolflimit

Viikko sitten oli jälleen kiireinen viikonloppu. Perjantaina 8.7. oli vuorossa kaverikoira vierailu. Sopivasti pouta sää suosi meitä ja päästiin kuivin jaloin vierailulle. Tuossa joskus keväällä ostin Kassulle kurapuvun juuri näitä vierailuja varten... no kertaakaan ei ole satanut, kun ollaan oltu vierailulle menossa. Vierailulta suoraan kiisimme Jellu tätiä tervehtimään. Kassu & Jellu parivaljakko on kyllä niin vallaton. Maitopurkit ovat heidän erikoisalaansa. Pääsääntöisesti Jellu vanhempana ja viisaampana tonkii pahvien keräyskassista maitopurkin ja alkaa silppuamaan Kassun innokkaalla avustuksella. Tosin nyt on kyllä Kassukin keksinyt tonkia purkkeja kassista. Saa nähdä tuleeko talvella sanominen kotona, kun maitopurkit on silputtuna. Sunnuntaina jälleen aikaiseen starttasimme auton ja käänsimme nokan kohti Joutsaa. Tällä kertaa sentään kukkokin ennätti ääntänsä avaamaan ennen kuin auto läks pihasta, kun vasta yhdentoista hujakoille tähtäsimme Joutsaan. Jälleen kerran s...

Kahdeksas huhtikuuta hopeanuolen nokka käännettiin kohti Joensuuta ja erkkari seikkailuja. Ensimmäinen välietappi oli jo heti Forssassa, kun noukittiin Sirpa matkaseuralaiseksi. Auto täynnä tavaraa ja reissu mässyt valmiina oli hyvä alkaa retki kohti kessu erkkaria. Pitkä matka ja kaksi hyvän pihvin päälle ymmärtävää matkalaista, niin ennakolta oltiin jo suunniteltu välipysähdys Lahteen ja El Toroon. Voi ähky... jos olisin jaksanut, niin olisin vielä nuollut lautasenkin puhtaaksi... valitettavasti herkulliselta kuulostavat jälkiruuat jäi maistelematta ylensyönnin tähden. Illan edellä saavuimme Joensuuhun ja pääsimme majoittumaan. Heti jo illalla käytiin katsastamassa millaisia lenkki maastoja mahtaa ympäristöstä löytyä. Polkuja oli vaikka muille jakaa ja hämärän jo laskeutuessa luovutimme ja tulimme samoja jälkiä takaisin. Tässä vaiheessa oli jo kessu porukoita saapunut enemmissä määrin paikalle. Lauantaina koitti erikoisnäyttely päivä. Näyttelyyn oli ilmoitettu hieno määrä ...

Lauantai aamuna käännettiin nokka kohti Sastamalaa ja tarkemmin kohti Kessu leiriä. Ensimmäisenä meitä vastaanotti juuri aamu uinnilta tullut kessu pentu ja niistä korvista ei voinut erehtyä... pikku Patuhan (Iso Karhun Gert) se meidät haukkui tervetulleiksi. Ne korvat... voi hyvää päivää, voiko ne nallekarvakorvat noin voimakkaasti periytyä. Ja ne kaikki lutralutra leikit... mitä kuraisempi jontka, niin sitä suuremmalla tarmolla mentiin... miten niin on kuin isänsä. Iso Karhun Gert - Patu Aamusta päästiin ihastelemaan Luna (W. Brassica) tädin taidonnäytteitä, kun Silja piti esittelyn tokosta.  Vatasen Pia piti myös hyvin mielenkiintoisen luennon kessun historiasta ja nyky tilanteesta. Luennon myötä heräsi ajatus... onko tämä kessuille tuttu irvistys peräisin jo proomukoiran ajoilta, kun kessun on pitänyt olla vakuuttava vahtikoira... Mistä vieras tietää voiko irvistävä koira olla vihainen vai kiltti, kun se haukkua räkyttää äänekkäästi vastaanottaessaan vierasta. ...

Kesä kylmimmillään, näyttelykausi kuumimmillaan. Heikko hermoista alkaisi jo pyörryttämään tahti, jolla ollaan Kassun kanssa kesää kohti puskettu. Vaikka vuosi ja näyttelykausi on vasta puolessa välissä, niin tässä vaiheessa ehdottomasti vuoden paras muisto löytyy Riihimäen kaikkienrotujen näyttelystä. Kävimme Riihimäellä pyörähtämässä 6.6. Rotukehästä kävimme koppaamassa Ropin, Aidan (W. Elodea) ollessa Vsp. Loppupäivän sateen ei annettu häiritä, kun suuntasimme ryhmäkehään. Päivän kruunaus oli Fci5 ryhmän neljänneksi kaunein sijoitus. Se mikä tästä tekee niin erityisen päivän... 6.6. päivämäärällä on muutakin merkitystä. Tänä kyseisenä päivänä 16 vuotta aiemmin syntyi yksi hurmaavimmista Kaukasialaisista maailmaan, kun edesmennyt Tsäkur pappa näki päivän valon, jossain suomen rajojen ulkopuolella. Palataan syvemmin Riihimäelle. Onneksi ei ollut aikainen lähtö, kun kehä oli vasta 12.15. Menomatka olikin yksi extreme seikkailu Riihimäen päässä. Tiesin kyllä, et...