Lehtirannan Wolflimit

Luuta ei suinkaan ole siivouksesta punaisena hohtanut. Kiireinen pääsiäinen ei ole antanut luudan jäähtyä vaan kaasu pohjassa ollaan liidelty paikasta toiseen. Heti pitkäperjantaina aloitettiin aamusta Forssan Palveluskoirien mestiksien ensimmäisen osakilpailun merkeissä. Tuomarina kisoissa toimi niin nauravainen ja kannustava Ulla Viholainen. Ulla oli oikein putki kieputus radan rakentanut mölleille. Ensimmäinen rata Kassun kanssa ei ihan nappiin mennyt, kun herra otti kovin kieroksia ja puolet radasta meni suun paukuttamiseen. Av -6,35 Rv 25. Toisella radalla oli jo mieli saatu tyyntymään ja keskityttiin itse tekemiseen. Luokan ykkös sijan hävisimme harmillisesti heti ykkös esteen riman tiputukseen. Muuten rata oli oikein mainio suoritus. Av -22,75 Rv 5 sija 5 ja yksi piste mestaruus kilpaan. Positiivisia puolia kun kisoista haetaan. Kassu ei esittänyt kentän haistelujaan mitä on hyvinkin paljon harrastanut tuossa hallissa. Kassu ei karannut kontakteille... keinulle

Ollaan ruvettu pikkuhiljaa nostamaan kierroksia, jotta tahti olisi kohdallaa, kun kevään meno rumba alkaa. Viikko takaperin oli nykyisen agility seuramme (Koirakerho Tassut) kevätkauden avajaiset, jotka olivat samalla 25 vuotis juhlat. Herkullisen ruuan lisäksi Kassu palkittiin Suomen muotovalion saavuttamisesta vuonna 2015.  Itse palkittu nautti palkinto luunsa illalla tyytyväisenä ja palkinto "pytty" pääsi kaappii koristeeksi. Kassun ei aivan vielä riitä ikä polttelemaan omatoimisesti kynttilää palkinto "pytyssään". Palkinto on nimittäin samalla tuikkukippo. Viikolla saimme haltuumme myös uuden sadepukumme. Joskus aikanaan jo sovittelin Kassulle koko pukua, mutta silloin luovuin ajatuksesta, kun vartin äheltämisen ja tuhansien hikikarpaloiden jälkeen olin saanut puvun päälle. Tällä kertaa pukeminen onnistui huomattavasti helpommin ja vetoketjun alla oleva leveä kangas läppä myös helpotti huomattavasti vetoketjun kiinni saamisessa.    Aksaa

Rakkaista rakkain IWAN täyttää pyöreitä!! Tänään on perjantai... kymmenen vuotta sitten tämä päivä oli lauantai. Tämä päivä tuo niin paljon muistoja mieleen. Aina muistuu mieleen komondor Cotton diivojen DIIVA. Tampereen Kv näyttely. Vaikka vuosia on kulunut, niin edelleen muistaa sen määrätietoisen rääkäisyn lauantaisena iltana hämyisessä makuuhuoneessa, kun Iwan ilmoitti TAHTOO SYÖMÄÄN. Tämä määrätietoisuus on kantanut tähän päivään asti. Milloin ollaan kuljettu yhteis ymmärryksessä... milloin eri suuntiin kiskoen ja remmin kummassakin päässä kiukuttelun raikuessa. Vaikka Iwan on määrätietoisuutensa osoittanut ja osannut olla kaikki nämä kymmenen vuotta ärsyttävä oma itsensä, on hän niin lutuinen omassa ärräpäisessä persoonassaan. Tuo määrätietoisuus ja ärräpäisyys tekee Iwanista THE IWANIN. Syntyessään prkleet raikui... pentulaatikosta niitä syljettiin, niin kauan kunnes syliin päästiin... ties mistä aiheista vuosien varrelle, mutta ruoka-aika on se tär