Lehtirannan Wolflimit

Kun aamulla lämpömittari hipoo 13 pakkasastetta, niin mitä nämä tekee???  Tonkii kaikki lämpöiset vaatteet esiin ja kerros pukeutuu. Tassukalliolla Salon Märynummella järjestettiin perinteinen laskiaismätsäri, johon suuntasimme. Aurinko sentään paistoi täydeltä taivaalta ja lämmitti. Ihan yksinään ei sentään tarvinnut olla. Paikalla olivat myös Elmo (W. Elymus) sekä tytöt Raksu & Lennu. Menestystä ei tällä kertaa herunut. Punaisen Kassu sai ja siihen tyssäsi. Positiiviseksi puoleksi täytyi sanoa, et meno oli tällä kertaa samalla vireellä, mitä yleensä sisänäyttelyissä ollaan totuttu... eli aletaanko me pikku hiljaa selättämään ulkoilman rauhattomuus. No tuli sitä Raksun kanssa sinisten kokoomassa pyörähdettyä ja sillä välin Kassu oli onnellisena kanttiinin vieressä viidyttämässä ihmisiä. Kassu tuo naureskeleva hulivili oli hurmannut ihmisiä ja aiheuttanut ihailua kuinka ihana pentu se on. Kuuluttaja joka Kassun tolppana toimi oli vain myötäillyt autuaan tietämättömänä, et

Aivan pakko oli ulkoiluttaa kameraa, kun myrsky alkoi hellittämään otettaan. Kovin kauaa ei viitsinyt olla tuulessa ja tuiverruksessa. Pikku herra elementissään, kun saa kukkulan kuninkaana poseerata.

Jos ei ole näyttelyitä, niin täytyy keksiä jotain muuta (ihan kuin ei olisi tarpeeksi jotain muuta). Kassu on saanut harrastaa lumessa kahlaamista ja Imppukin on päässyt aina välillä mukaan. Impun kun ottaa mukaan, niin menee samaan lenkkiin tupla aika, kuin Kassun kanssa kaksistaan, Impun täytyy ihmetellä, kiukutella, vaania lintuja ja nyppiä lumipalloja varpaiden välistä. On pojat saanut lepäilläkin, kun ollaan harrastettu ilman koiria, muttei ilman koirankarvoja. Torstaina Kiden Terhi tuli nappaamaan kyytiin ja suunnattiin kehruu kurssille. Tämä oli vain kerran kurssi ja saatiin tutustua ja hieman kokeilla, kuinka lankaa syntyy. Kurssista intaantuneena täytyi etsiä muinais aikojen rukki naftaliinista. Rukki on kyllä pitänyt etsiä jo muutaman vuoden ajan, mutta nyt sai aikaiseksi. Löytyi sentään tiluksilta yksi melkein ehjä rukki. Liipotin vain oli kokenut kovia, mutta sentään löytyi sopiva liipotin nurkista pyörimästä.  Ties kuinka monta vuotta tuo oli konehallin y

Kerrankin laiskuudesta oli hyötyä.... Aikataulut kun läpsähti Parkanon ryhmikseen, niin päätettiin, että lähdetään jo lauantaina ajelemaan ja yövytään hotellissa. Lauantai aamuna pakattiin auto täyteen ja ensiksi suunnattiin aksa treeneihin. Kun treenit saatiin pakettiin, niin alkoi kyläreissun kautta matka kohti Parkanoa. Ajoituksemme oli minuutilleen suunniteltu, kun Parkanoon saavuttaessa alkoi myös lumisade, joka onkin sitten jatkunut jatkunut ja jatkunut. Koko yön jatkunut lumisade oli saanut tiet pöperöisiksi ja auton hautautumaan lumihankeen. No mieluummin tongin 20 minuuttia autoa esille ja sulatan sitä, kuin oltaisiin ajettu hyvässä kelissä n. 3 tuntia kestävä ajomatka, niin että kehään olisi ennättänyt kymmeneksi... ehkä. Tällä kertaa näyttelyssä oli oikein väljää. Paikalle meitä saapui Kassun lisäksi Rodi (W. Erodium), Aida (W. Elodea), Sumu (W. Dablia) ja Darma (W. Darmera) kannustus joukoissa. Kai meidän ryhmää voisi verrata dopingin kärki ryhmään. Darma jäi suosio