Lehtirannan Wolflimit

Kun kerta kalenterit ammottaa menoista tyhjyyttää, niin kotona ennättää vaikka mitä (jopa niin paljon, että viikonloppuisin lattialla makaa kolme raatoa muistuttavaa karvamyttyä). Natku on päättänyt kevään aikana kunnostautua kaikkien lenkkipolkujen ojien tarkastuksessa. Useimmiten ei uskoisi, että samalla polulla ovat Kassu ja Natku tassutelleet, kun toinen on likomärkä, höystettynä erinäisillä koristeilla. Työnjohto tehtäviä on joutunut tekemään, kun on kylvetty sisällä ja ulkona. Natku innostui siinä määrin, että päätti heti tuoreeltaan jopa tarkastaa muokkaus jäljet juosten muokkaus koneen perässä. Kassu on jo niin tottunut tähän joka kesäiseen traktori ralliin, ettei jaksa korvaansa lotkauttaa moisille huristelijoille. Ilta pähkinä pojilla, miten katolla olevat luut saisi alas. Iwan vanha herra ei enään saa luita (paitsi nahkarullia), kun ei palvelusväki halua katsella väkinäistä pingispallon väkerrystä luun syönnin jälkeen. Natku sen sijaan ei ymmärrä miksi il...

Helmikuun loppu ja maaliskuun alku meni Kassun taistelu haavoja parannellessa. Hieman jouduttiin painimaan haavojen paranemisen kanssa, mutta kun löydettiin oikea coktail puhdistukseen, alkoi paraneminen huikealla vauhdilla edistymään. Kaikkiaan kolme viikkoa saatiin antibiootteja puputella aamuin illoin ja kolmannella viikolla alettiin hiljalleen harventamaan vuorokauden puhditus kertoja. Parhaimmillaan haavoja puhdistettiin neljä kertaa vuorokaudessa. Kassua ja Natkua ei varmasti haitannut, ettei tarvinnut olla päivisin tarhassa, kun pääsivät Forssaan mukaan ja Immun luokse päivähoitoon kolmen viikon ajan, kun haavoja puhdistettiin. Nyt ei enään Kassusta huomaa, että oltaisiin joku välikohtaus koettu ja karvakin on hienosti alkanut kasvamaan haavakohtiin. Natku episodista eniten otti itseensä. Yksinään mennään suhteellisen ok, mutta Kassun ollessa mukana, tupataan pitämään mökää vastaan tulijoille. Heti kuun alku puoliskolla käytiin kimppa treenaamassa agilityä, jonka päätteeksi...

Joulukuun alku puoliskolla Kassu pääsi toistamiseen agility areenoille, kun jälleen Lietoon Att:lle suunnattiin kisaamaan. Tällä kertaa kisat alkoivat hyppyradalla, jossa ohjaajan täytyi täysin ilman ajatusta poistua mukavuus alueelta ja tehdä valssi, vaikkei ollut niin edes suunnitellut ja sen takia Kassu ohjautui turhan paljon keppien väärälle puolelle. No tästä sitten napattiin vitosen virhe ja toinen virhe saatiin putkelta, kun Kassun jäädessä ihmettelmään yleisöä, niin itse ajauduin turhan edelle juoksu linjalle. Ennen kisoja meillä oli ollut parin viikon treenitauko, joka sitten näkyikin kahdessa agility radassa turhan suurena intona ja lähdön varastuksena. Ekan agility radan lähdön sain jollain tavalla hanskattua ja epämääräisesti muljautten koiran renkaalle ja sieltä kepeille. Ihan ei rytmiä saatu kiinni ja keppien jälkeen tuli pieni hairahtuminen, josta kielto ja vitonen, muuten rata puhtaasti ja luokka voitto. Toisella agility radalla oltiin auttamattomasti myöhässä vähän jo...

Syyskuun kun alkoi, päätti Natku kokeilla uutta lookia ja asensi päähän pannan. Ei hullumman näköinen uus look ja ottatukkakin pysyi pois silmiltä luuta syödessä. Syyskuun viileinä aamuina kelpasi ottaa aamutirsat isoveljen kyljessä. Aamun vahtivuorot Natiaisen kanssa sai hoitaa Kassu, kun Iwan veti vielä sikeitä sisällä. Syyskuun 7 päivä lähdettiin ajelemaan Kihniöön näytelmiin. Natku pääsi turistina mukaan ihmettelemään toimintaa. Kassu pääsi kehässä pyörähtämään ja saikin ainoana Sa:n ja oli lopulta ROP tiukalla Pirjo Aaltosella. Kehän jälkeen riemulla ei ollut raajaa, kun Natku pääsi siskopuoli Janen kanssa leikkimään. Ja tokikaan suorinta tietä Kihniöltä ei kotio eksytty, kun pieni koukaus tehtiin Mänttän kautta. Natku pääsi haistelemaan synnyinkotinsa hajuja ja moikkaamaan äitiänsä Gittaa. Waatan Janione "Jane" Ja Waatan Lolium "Natku" Syyskuun puolessa välissä Natku pääsi ensimmäisen kerran itse areenoille, kun Saloon suunnattiin mäts...