Pari viikkoa on mennyt niin, ettei ole huomannutkaan. Aikatauluissa on ollut sovittamista, kun on saanut miettiä, kuinka ennättää antaa Tsäkurille lääkkeitä, käymään Halikossa kontrollikäynneillä ja töissä vielä kaiken sivussa. Sairaskertomusta ja lääkärikäyntejä on riittänyt. 30.9 käytiin tarkastuskäynnillä. Pissa alkoi olemaan ok, mutta hemoglobiini oli laskenut 119 eli keskivaikea anemia lähellä kriittistä. Antibiootti kuuria jatkettiin ja laitettiin Pappa ruokaperäiselle rautakuurille. Heti maanantaina 3.10 mentiin seuranta käynnille, ettei hemoglobiini vaan ole entisestään tippunut. Hemoglobiini oli pysynyt samalla tasolla ollen 120. Tästä alettiin miettimään syitä alhaiselle hemoglobiinille. Maanantaina Pappa sai myös olla hoitaja harjoittelijan potilaana, kun otettiin verinäyte. On se niin helppoa Papan kanssa olla, kun kaikkea saa tehdä ja Pappa vaan seistä jöpöttää. Tosin jos Pappa oli tahtonut niin olisi pystynyt hoitajan korvan nauskasemaan, oli se niin vaarallise