Lehtirannan Wolflimit

Viikko alkoi rauhallisissa merkeissä ainakin Kassun osalta. Jollei viikonloppuna saa levätä niin sitten täytyy viikolla. Ei Kassua tarvitse kahta kertaa käskeä, kun herra jo paneutuu luunsa järsimiseen heinikon keskellä. Kassun tarhan kukka loistoa. Ihme kyllä, kukat ovat saaneet olla rauhassa tolppansa nokassa. Tiistai aamuna Kassu joutui hieman urheilemaan, kun haettiin alku lämmöt seuraavan päivän kisoihin. Ei sitten oltu pariin viikkon mietittykkään mitään aksa hommia, edes ohjaus harjoituksia otettu ja kisat edessä. Nääh. Lahjattomat treenaa. Keskiviikko aamuna startattiin aamu tuimaan kohti Forssaa. Kassu hoitoon ja itse töihin. Kyllähän arvon työmaskotti pääsi loppu päivästä toteuttamaan arvokasta virkaansa eli nukkumaan auton takaloossiin. Oli vaan ikävän lämmin päivä, eikä poikaa voinut jättää hetkeksikään autoon. Tai no vähän taidan valehdella.. pystyihän sen jättämään, kun jätti ikkunat auki ja itse juoksi kielivyön alla hakemaan seuraavan oppilaan yläkerrast

Tulipa jälleen kerran käytyä mätsärissä. Tällä kertaa nokka käännettiin kohti Ypäjää ja tietenkin Kosken kautta koukaten. Tuomari ei paljoa perustellut miksi antoi sinistä ja punaista. Kokoomassa sentään ykkösen ja kakkosen jakaessa sen verran sanoi, et ykkönen seisoa paremmin. Tämän päivän tulos sinisten kakkonen. Kassulla oli joku ihmeen keulii keulii vaihde päällä ja kaiken kukkuraksi taisi joku juoksuinen narttukin vierestä pyörähtää, kun pikkumiehen pää heitti volttia yks kaks.  Kun sinisten kokoomassa seistiin niin Kassua tahtoi ennemmän kiinnostaa palkintoja asetteleva täti puolen metrin päässä kuin broileripyörykkä Joten tämän kaiken porsastelu käytöksen jälkeen täytyy olla ihan tyyväinen, et ylipäätään pärjättiin. Palkinnoiksi saatiin ruusuke, pokaali, mini narulelu, kiitosmakupaloja, puruluu ja valjaat jotka lahjoitimme matka seuralaisemme Donille, joka oli hienosti pentujen sinisten neljäs. Donihan on hieman iso mitteli, mutta saamamme valjaat olivat hänel

Niin on ollut kiireitä, ettei ole blogia ennättänyt päivittämään ja jos olisi ollut aikaa päivittää niin ukkonen on sen verran lahjakkaasti paukkunut, ettei ole viitsinyt konetta avata. Mistä sitä aloittaisi. Aloitetaan siitä kun Kassu joutui elämänsä ensimmäiseen koko pesuun parisen viikkoa sitten. On sit jokseenkin surkean näköinen pikku kessu, kun karva on läpimärkää. Pesu meni oikein hyvin ja mallikkaasti. Olisin voinut veikata, että pesu operaatiosta tulee tuskien taival, kun joka ainut kerta kun peppuvilloja tai tassuja pestään niin saa koiraa saalistaa pitkin pesuhuonetta, kunhan sen ekaksi saalistaa sinne pesuhuoneeseen. Tällä kertaa Kassu seisoi mallikkaasti paikallaan ja antoi kastella, vaahdottaa ja huuhdella. Ei kessun pesu silti täysin vaaratonta ole. Kun märkä kessu painaa pitkin kämppää kaasu pohjassa ei voi välttyä taistelu vammoilta. Kaahailusta tuloksena oli yksi varvas rullalla ja kyynärpää mustana, kun pieni märkä harmaa mytty taklasi ja ovenkarmi hyökkäsi t