Lehtirannan Wolflimit

Viikolla Kassulla kävi jälleen kerran naisvieraita, kun Kide (W. Cladina) tuli jälleen tervehtimään Kassua. Kuvia meidän pitkästä venähtäneestä retkestä... Käydään vähän kävelemässä ja n. 5 kilsan kohdalla havahdutaan, et tarvotaan vaan eteenpäin juorumisen siivittämänä. Mitä sitä enään kääntymään, kun takasin päin sekä eteenpäin mennessä matka olisi ollut n. 5 kilsaa, joten päädyttiin vaihtuviin maisemiin ja jatkettiin kierros loppuun. Sunnuntaina lähdettiin korkkaamaan hallikausi. Kai tuota Tuulosen parkkihallia voi nimittää hallikauden aloitukseksi, kun on katto päällä. Tuulonen on kyllä näyttely, jossa tajuaa että koirat haukkuvat näyttelyissä ja monella ne koirat ei ole opetettu olemaan hiljaa. Hyvistä ajoin ennen kehän alkua poppoomme oli asemissa, kun kehän piti alkaa klo 13.00 ja vain reilu 1½ tuntia kehän alku myöhästyi. Tuomarina oli parin viikon takaa tuttu Maret Kärdi Virosta. Junnujen ja nuorten jälkeen Rodi (W. Erodium) pääsi avoimessa areenalle. Kärdi e...

Lauantai aamuna käännettiin nokka kohti Sastamalaa ja tarkemmin kohti Kessu leiriä. Ensimmäisenä meitä vastaanotti juuri aamu uinnilta tullut kessu pentu ja niistä korvista ei voinut erehtyä... pikku Patuhan (Iso Karhun Gert) se meidät haukkui tervetulleiksi. Ne korvat... voi hyvää päivää, voiko ne nallekarvakorvat noin voimakkaasti periytyä. Ja ne kaikki lutralutra leikit... mitä kuraisempi jontka, niin sitä suuremmalla tarmolla mentiin... miten niin on kuin isänsä. Iso Karhun Gert - Patu Aamusta päästiin ihastelemaan Luna (W. Brassica) tädin taidonnäytteitä, kun Silja piti esittelyn tokosta.  Vatasen Pia piti myös hyvin mielenkiintoisen luennon kessun historiasta ja nyky tilanteesta. Luennon myötä heräsi ajatus... onko tämä kessuille tuttu irvistys peräisin jo proomukoiran ajoilta, kun kessun on pitänyt olla vakuuttava vahtikoira... Mistä vieras tietää voiko irvistävä koira olla vihainen vai kiltti, kun se haukkua räkyttää äänekkäästi vastaanottaessaan vierasta. ...

Taas on vuosi vierähtänyt ja kessu erkkari koettu. Tällä kertaa erkkari olikin juhlaerikoisnäyttely, kun kessu yhdistykselle tulee tänä vuonna täyteen 50 kessun karvaista vuotta. Aamulla kukon kiekaisun kanssa samaan aikaan tuli silmiään raotettua. Liikkeelle lähdettiin ajatuksella, että Klaukkalassa kennelliiton koulutushallilla oltaisiin puoli ysin aikoihin. Hyvin tässä onnistuttiin ja saatiin hyviltä mestoilta leirin paikka. Millin ja tyttö köörin kanssa rantauduttiin samoihin aikoihin ja päästiin laittamaan Kassu ja tyttö pentuset Manna (W. Fumana) ja Viola (Eerondaali Waatan Star) kuntoon. Kassun kun olin saanut yön rypyistä oiottua, niin samontein pääsi Gero (W. Erigeron) puunauksen alaiseksi. Pojat kun vaihtuivat, kuin liukuhihnalla pöydällä, niin Mannalla riitti pöhistävää, kun kumpaisellekin poitsulle piti ilmoittaa viereisen pöydän olevan Mannan OMA kaunistautumis pöytä. Pennut alkoivat 9.30 ja Waatan tytöt pääsivät estradille viimeisessä erässä eli vanhemmat narttu pen...

Kerrankin laiskuudesta oli hyötyä.... Aikataulut kun läpsähti Parkanon ryhmikseen, niin päätettiin, että lähdetään jo lauantaina ajelemaan ja yövytään hotellissa. Lauantai aamuna pakattiin auto täyteen ja ensiksi suunnattiin aksa treeneihin. Kun treenit saatiin pakettiin, niin alkoi kyläreissun kautta matka kohti Parkanoa. Ajoituksemme oli minuutilleen suunniteltu, kun Parkanoon saavuttaessa alkoi myös lumisade, joka onkin sitten jatkunut jatkunut ja jatkunut. Koko yön jatkunut lumisade oli saanut tiet pöperöisiksi ja auton hautautumaan lumihankeen. No mieluummin tongin 20 minuuttia autoa esille ja sulatan sitä, kuin oltaisiin ajettu hyvässä kelissä n. 3 tuntia kestävä ajomatka, niin että kehään olisi ennättänyt kymmeneksi... ehkä. Tällä kertaa näyttelyssä oli oikein väljää. Paikalle meitä saapui Kassun lisäksi Rodi (W. Erodium), Aida (W. Elodea), Sumu (W. Dablia) ja Darma (W. Darmera) kannustus joukoissa. Kai meidän ryhmää voisi verrata dopingin kärki ryhmään. Darma jäi suosio...

Taas on aikaa vierähtänyt. WDS:n jälkeen vedettiin hieman happea. Torstaina kuitenkin jaksettiin lähteä treenaamaan ja päästiinkin Veteraani voittajan juhlatarjottavia napostelemaan. Podengo muori Unelma oli voittanut VMV-14 tittelin itselleen. Itse juhlakalu oli kyllä sitä mieltä, ettei muiden koirien tarvitse lähestyä häntä, eikä hänen tarjottaviaan. Kassu kovin olisi halunnut mennä onnittelut ihan nenätysten antamaan, mutta Unelma oli erimieltä. Saman lauman Fiona onkin Kassun best friends ja ihan aina Kassu ei ymmärrä, et kaikki podengot ei tykkää hänen ylitsepursuvista rakkauden osoituksista. Suloa ollaan ennätetty treffailemaan säännöillisesti. Hyvin herrat tietävät omat reviirinsä. Reviirin mukaan mennään ja reviirin herruudesta riippuen kumpi pinkoo edellä karkuun eli vuoroin vieraissa ollaan oltu.   No lauantaina lähdettiin hakemaan voima juomaa eli kutunmaitoa. Kassukin näki maitoparta Tahvon ihan livenä... tosin välissä oli verkko. Noilla kahdella voisi...