Lehtirannan Wolflimit

Näkyväistä ei ole paljoa ennättänyt tulemaan, vaikka pää viidentenä jalkana ollaan menty. Ransu on päässyt välillä estradeille, kun laskiais viikolla pääsi Koirakerho Tassujen perinteiseen laskiaismätsäriin turistiksi mukaan. No sen verran käytiin kisailemassa, että puolustettiin edellis vuoden kiihdytys kisan voittoa. Kyllä kannatti, kun oltiin isojen koirien nopeimpia kiihdyttäjiä... on taas hetkeksi nahkalastuja järsittäväksi. Heti seuraavalla viikolla oltiinki jo viettämässä Tassujen kaudenavajaisia ja vuosikokousta, jossa kruunataan edellis vuoden voitokkaimmat koirat. Ransun huikea junnu vuosi toi hänelle Koirakerho Tassujen Vuoden näyttelykoira voiton. Onhan tuo kiertopokaalin jalusta komiaa luettavaa... 2016 Waatan Daucus 2021 Waatan Daucus 2022 Waatan Lolium 2023 Waatan Lolium 2024 Bärchen Schwarzer Diamant Jos Natku tuon pytyn vielä itselleen joskus voittaa tai Ransu kaksi kertaa, niin se jää pysyvästi hyllyn reunaa koristamaan, kun kolmannesta kiinnityksestä kierto katkeaa. ...

Syksy on ollut vauhdikas ja loppu vuosi meni hujahti huomaamatta ohitse. Kihniö Mänttä reissusta ennätettiin arkipäivät toipumaan , kun taas jo lastattiin autoa ja lähdettiin reissuun. Tällä kertaa Siljan kanssa otettiin suunnaksi Viro.  Viron reissu ei tuloksillaan kimaltele, vaikkakin molempina päivinä Ransu sai nuorten luokassa erinomaisen, mutta tällä kertaa esittäjä ei ollut tuomareiden mieleen. Ensimmäisenä päivänä sai haukut, kun "yli esittää" koiraa.... kyykkyyn meneminen ja se että yrittää koiran saada käyttäytymään nätisti kehässä ja katsomaan suoraan seistessä oli yli esittämistä (tähän sopisi silmiään pyörittelevä emoji). Toisena päivänä samalla esittämisellä olisi pitänyt enemmän yrittää esittää koiraa.... En sano mitään. Ransu näyttely paikalla Reissu muuten oli riemukas, jos jätetään se lauantai illan ukkosmyrsky pois laskuista. Hotellille päästessä lähdettiin lenkittämään koirat, niin eikö ensiksi Bertram astu johonkin kasvin piikkiin tai vastaavaan ja ala ont...

Ransu on sellainen nauravainen pojan koltiainen. Harvoinpa Ransua näkee happaman näköisenä, vaan useimmiten vähintään pieni virnistyksen kare suupielessä. Heinäkuu aloitettiin perinteisellä Suviheinä match showlla Somerolla. Ei jaksettu helteessä niin kovin paljoa tavaroita raahata, joten yhdellä pienellä häkillä päätettiin pärjätä. Natkua tämä asia ei ollenkaan haitannut, kun hän sai omia itselleen häkin päälisen omaksi oleskelu paikakseen. Molemmilla pojilla meni kivasti ja Ransullakin oli suurimman osan ajasta neljä tassua maassa ja nenä ylhäällä. Natku sai isoissa aikuisissa punaisen ja Ransu sinisen. Loppujen lopulta Ransu oli sinisten toinen. Kuva: Burning Tail Visuals Suviheinä Match Show Somero Isojen aikuisten sinisten 2. Hieman extemporee päätettiin lähteä heittämään kesälomareissu Lappeenrantaan. No mihinkäs muualle suunnattaisiin, kuin koiranäyttelyyn. Natkun päivän kohokohta oli, kun hän näki pitkästä aikaa elämänsä rakkauden Fionan. Natku olisi voinut, omasta mielestään, ...

Toukokuussa vietettiin synttäreitä koko vuoden edestä, kun Ransu aloitti 10. päivä 1-vuotis synttäreillä, Natku jatkoi 14. päivä 5-vuotis synttäreillä ja Sulo heti perään 15. päivä 10-vuotis synttäreillä. Täällä ei suotta synttäreiden vietolle tuhlata aikaa, kun yhdellä kertaa voi viettää kaikkien synttärit. Ransu pääsi kesäkuun alussa, Natkun paikalla, hieman aksailemaan FPukon kentällä. Pieni mies oli oikein pätevä. Ei huomannut lainkaan, ettei herra ollut aiemmin käynyt kentällä, niin iloisesti mennä tohelsi tutustuen uusiin esteisiin. Kesäkuussa Ransu pääsi hooppailemaan, kun Natkun siivellä pääsi treeneihin mukaan. Pikkumies on alkanut oikein päteväksi harrastuskoiran aluksi. Jälleen mentiin kuin oltaisiin aina käyty. Tosin onhan Mariannen hallin odotustila Ransulle harvinaisen tuttu, kun vuoden päivät on saanut kulkea Natkun mukana hooppers treeneissä, mutta odottelu häkkiä pidemmälle juuri ei ole päässyt. Oikein kivon kun treenaa, niin välillä on hyvä pötkähtää kaverin kanssa se...

Huhtikuussa sentään lepäiltiin laakereilla muutama viikko, kun vakiotreenejä loppui, osa oli tauolla ja ulkonakaan ei oikein päässyt takatalven vuoksi treenaamaan. Kuukausi kun vaihtui, alettiin laittamaan tassua toisen eteen. Vapun päivänä suunnattiin Lahden Vappu ryhmänäyttelyyn. Kessuja oli ilmoitettuna 11kpl ja tuomarina Paavo Mattila. Ransu pääsi heti ekassa erässä korkkaamaan kehät, kun veljensä Uten kanssa marssivat juniori luokkaan. Pienoisena yllätyksenä, oriponi loikkien saattelemana, Ransu nappasi luokkavoiton sa:lla ja saaden juniori sertin. Kun tuo juniori luokan voitto ei riittävästi hämmästyttänyt, niin oriponi nappasi vielä voiton paras uros kehässä saaden myös ensimmäisen sertinsä. Lopulta Ransu oli vsp-juniori ja vsp, kun sisko Lumi nappasi ropit. Tulokseksi saatiin Eri Sa junior-Sert, Pu1, Sert Vsp-junior ja Vsp Bärchen Schwarzer Diamant & Bärchen Smaragd Kuva Silja Beierschoder B. Silbernet Kees, B. Schwarzer Diamant, B. Smaragd Kuva Silja Beirschoder Heti t...

Me ei tuomareita ja soft esteitä pelätä. Helmikuun ainoat kisat käytiin pyörähtämässä Lohjalla Kivihalmeen radoilla. Odotukset eivät olleet korkealla jo senkään takia, kun joku on ihan hedelmäpelinä lumipenkkojen huumaavista tuoksuista, joita koirahallien ympäristöstä löytyy. Ja mehän ei vaatimattomilla tavoitteilla kisata. Jälleen oli hakusessa hyppy meriitti ja agi radoilta oiva. Melkein pääsimme tavoitteeseemme tällä kertaa, kun kisat aloittaneelta hyppy radalta napattiin se hyppy ratojen kuudes nolla ja sitä myöden AGI-H1 meriitti luokka voitolla (helppo olla voittaja, kun on ainut kisaaja). Loput radat olivatkin agility ratoja, joista ensimmäisellä muutaman pelastuksen saattelemana pääsimme puhtain paperein maaliin ja saatiin jälleen tavoitetta täytettyä yhdellä nolla tuloksella luokka voiton kera (tällä kertaa sentään oli jo kilpakumppaneita).  Jackpot yhtä nollaa vailla, kun lähdimme viimeiselle radalla. Ei vain ohjaajan töppönen tahtonut kulkea, kun puoli hallia sai painell...

Mihin taas tämäkin kesä on hujahtanut??? Natkun 2v synttärit meni ja hujahti jo toukokuussa. Samalla tuli vuosi täyteen ilman laumanvartijaa talossa. No nämä kaksi harmaata vartijaa ja varsinkin Natku osaa olla vakuuttava sille tuulelle sattuessaan, vaikkakaan ei Kassu huonoksi kakkoseksi jää. Pojat ottivat vakuuttavan vahtikoiranviran haltuunsa ja en kyllä vieraana tulisi ihan heti sormiani tunkemaan samaan aitaukseen, varsinkaan jos tämä räkää suoltava kaksikko olisi kaksinaan vastassa, sen verran vakuuttavasti kaksikko osaa ilmoittaa tulijoista.... loppu viimein kuitenkin roikutaan aidalla rapsutuksia kerjäämässä. Natku pääsi helatorstaina ottamaan pikaiset aksa epis startit ja ihan kivasti pikkuherra meni, vaikka pitkästä aikaa ekaa kertaa oltiin ulkokentällä ja vieraita koiria kentän laidalla. Hieman lähdössä tahdottiin vilkuilla olan yli selän puolella olevia koiria, mutta radalla ne onnistuttiin unohtamaan. Ja onnistuttiin sentään tuomaan muutama raatolelukin palkintoina kotiin....