Lehtirannan Wolflimit

Taas on aikaa vierähtänyt. WDS:n jälkeen vedettiin hieman happea. Torstaina kuitenkin jaksettiin lähteä treenaamaan ja päästiinkin Veteraani voittajan juhlatarjottavia napostelemaan. Podengo muori Unelma oli voittanut VMV-14 tittelin itselleen. Itse juhlakalu oli kyllä sitä mieltä, ettei muiden koirien tarvitse lähestyä häntä, eikä hänen tarjottaviaan. Kassu kovin olisi halunnut mennä onnittelut ihan nenätysten antamaan, mutta Unelma oli erimieltä. Saman lauman Fiona onkin Kassun best friends ja ihan aina Kassu ei ymmärrä, et kaikki podengot ei tykkää hänen ylitsepursuvista rakkauden osoituksista. Suloa ollaan ennätetty treffailemaan säännöillisesti. Hyvin herrat tietävät omat reviirinsä. Reviirin mukaan mennään ja reviirin herruudesta riippuen kumpi pinkoo edellä karkuun eli vuoroin vieraissa ollaan oltu.   No lauantaina lähdettiin hakemaan voima juomaa eli kutunmaitoa. Kassukin näki maitoparta Tahvon ihan livenä... tosin välissä oli verkko. Noilla kahdella voisi oll

Nyt se on koettu... nimittäin maailmanvoittaja näyttely vm. 2014. Kuvaaja Neringa Uselytė Vielä on muutama haiven päässä ja nekään ei sentään ole harmaita, kun värillä peitetty. Yllättävän hyvään kuntoon sain puleerattua Kassun turkin... tai siis sen turkin mitä sillä on jäljellä karvanlähdön jäljiltä. Silti se vain näyttää kapiselta loppuun kulutetulta pesumopilta muiden tuuhea turkkisten rinnalla. No onneksi moni muukin kärsi turkittomuudesta. Kuvaaja Minna Gustafsson Harvoin sitä on tullut odotettua jonossa, milloin näyttelypaikan ovet aukeavat. Oltiin ihan kärki paikoilla odottamassa sisäänpääsyä ja kehän laidalle päästessä tulikin valinnan vaikeus... mihin laittaa leiri pystyyn, kun ketään muuta kessu porukoista ei vielä ollut ennättänyt kehälle asti. Sisääntulo ovi valinta meni tältä nappiin, kun kahden minuutin päästä ovien avauksesta tämä jo pähkäili kehän laidalla (aika oli helppo tarkastaa soitetusta puhelusta). Kun oli osannut tehdä valinnan mihin leiri pystyy

Taas sitä on tullut katseltua maailmaa kameran kautta. No muuta täällä sitten ei ole paljoa tapahtunutkaan. Kassu on saanut olla jo muutamia päiviä rauhassa harjaamiselta ja onkin saanut keskittyä viileän paikan etsimiseen. Elikkä turkki alkaa olemaan melko hyvässä kuosissa. Torstaina treeneissä, jolloin sentään oli hieman vilpoisempi päivä, niin tehtiin tuttavuutta 3kk ikäisen partis pennelin kanssa. "Treenattiin" myös "ryhmä seisomista" yhdellä ihmisellä ja kolmella koiralla. Haastetta oli nakkia jakaa tarpeeksi nopeaa, kun rivissä oli Kassu (reilu 20kk), cotton Figo (reilu 6kk) ja partis Helios (reilu 3kk). Mallikkaastihan tuo poika trio rivissä nökötti ja odotti omaa suupalaansa. Helios Perjantaina Kassu kunnostautui etsijä koirana, kun myllättiin oja ympäri. Etsittävä oli niin rakkaaksi vetoleluksi osoittautunut limenvihreä narupallo. Ei ole muuten mitenkään helppo homma etsiä vihreää palloa ojasta, jossa kasvaa metrin korkeaa heinää ym. kasvillisuutt