Nyt se on koettu... nimittäin maailmanvoittaja näyttely vm. 2014.
Vielä on muutama haiven päässä ja nekään ei sentään ole harmaita, kun värillä peitetty. Yllättävän hyvään kuntoon sain puleerattua Kassun turkin... tai siis sen turkin mitä sillä on jäljellä karvanlähdön jäljiltä. Silti se vain näyttää kapiselta loppuun kulutetulta pesumopilta muiden tuuhea turkkisten rinnalla. No onneksi moni muukin kärsi turkittomuudesta.
Harvoin sitä on tullut odotettua jonossa, milloin näyttelypaikan ovet aukeavat. Oltiin ihan kärki paikoilla odottamassa sisäänpääsyä ja kehän laidalle päästessä tulikin valinnan vaikeus... mihin laittaa leiri pystyyn, kun ketään muuta kessu porukoista ei vielä ollut ennättänyt kehälle asti. Sisääntulo ovi valinta meni tältä nappiin, kun kahden minuutin päästä ovien avauksesta tämä jo pähkäili kehän laidalla (aika oli helppo tarkastaa soitetusta puhelusta). Kun oli osannut tehdä valinnan mihin leiri pystyyn, niin tavarat leviäksi, jotta loppu tiimi mahtuu viereen. Pian meidän perään saapuikin Pirkko, Matilda ja Darma (W.Darmera) joiden vanavedessä seurasi Milli, Kaisa ja juoksutytöt Cara ja Essi (W.Carlina ja Erica). Lotalla ja Rodila (W.Erodium) sisäänpääsy kesti, kun olivat joutuneet pahimpaan sisääntulo ryysikseen ja saivat jonottaa sisäänpääsyä puolisen tuntia. Vielä myöhemmin tiimiä vahvistamaan saapui Sumu (W.Dablia) ja Outi kotijoukkoineen.
Rodi sai kunnian aloittaa junnu uroksissa tuoden kehästä hienosti ERIn. Kassu pyrhälsi heti Rodin perään kehään. Nuorten luokan uroksia ei montaa ollut, mutta sitäkin kova tasoisempia. Tuo aamu uninen, lämpöä vieruksuva, pesukinnas eli Kassu esiintyi yllättävän hyvin. Erityisen ylpeä olen siitä, että kahden viikon tehotreeni oli tehonnut ja Kassu mennä tikkasi kävely vauhtia tuoden kotiin ERIn luokka nelosena.
Kiitokset lausutaan tässä välissä ihanille torstai "rääkkääjille" Virpille ja Mikalle, jotka eivät ole säälineet handleria paahtavassa kuumuudessa edes. Niin ja Minnalle viimeisestä hokema yhteistreenistä.
Rodin ja Kassun jälkeen koitti "hengähdys tauko", kun seuraava Waatalainen kehässä oli Essi junnu nartuissa. Ennen Essin kehään menoa ennätettiin, käyttämään koiria ulkona ja katsastamaan pikasilmäys myynti alueeseen.
Nartut pääsivät puolen päivän aikoihin kehiin ja Essi vuoroon. Lähellä oli, mutta niin kaukana Essin junnuvoittaja titteli. Vaikka ennen arvosteluvuoroa Milli jo kovin seisoskelikin Essin kanssa ykköspallilla, niin silti oli tyytyminen ERIin ja luokka kakkoseen. Heti perään koitti Sumun vuoro. Nuorissa nartuissa ei ollut kuin muutama osallistuja, mutta silti hienosti ERI ja luokka kolmonen karvattomana. Darma oli avoimissa ja sieltä useamman hyvän koiran ohi raivasi tiensä ERIn kera luokka kolmoseksi. Valioissa oli Cara, tämä leirimme toinen karva ongelma Kassun lisäksi. Kaisa tehnyt varmasti yhtä kovan työn kuin minä Kassun kanssa ja ei se turhaa ollut, kun ERI kotiin viemisiksi.
Jo pitkin päivää oltiin mietitty ketkä lähtee kasvattaja luokkaan. Vaikka kuinka oltiin ennen näyttelyä puhuttu, ettei Cara sinne joudu, niin silti kokoonpanomme oli Kassu, Cara, Essi ja Darma. Viidensiksi jäimme kisassa eli juuri se viimeinen ulos lähtijä ennen sijoituksia. Kaiken kaikkiaan hieno päivä, vaikkei titteleitä tullukkaan, mutta kaikki koirat saivat erin ja neljä niistä luokkasijoituksen.
Niin ja erikseen mainittakoon et Kassulla on nyt 20 eriä ja 22 luokkasijoitusta putkeen, vaikkakin monta kertaa olisi ollut mahdollisuudet jäädä sijoituksien ulkopuolelle ja tiukalta tuomarilta saada eh. Toinen ylpeilyn aihe on tuo meidän kasvattajaryhmä... Kassulla on jokseenkin rautaiset hermot ja tuoksuvien narttujen kanssa treenaaminen on tuottanut tulosta. Nimittäin Darma tuo niin ihana sisko, Essi juuri juoksunsa aloittanut ja Cara, joka niin viehkosti käänsi häntäänsä Kassulle, ei saanut kaaosta aikaiseksi esiintymisen aikana. Kassun hermo kesti juosta Caran edellä ja seistä takana ilman, että yritettiin tehdä kevätjuhla liikkeitä. No näitä kevätjuhla liikkeitä kylläkin yritettiin odottelu ajalla sitäkin enemmän.
Kun ei lauantaina vielä saanut tarpeekseen WDS hulinasta, niin sunnuntaina uudelleen. Tällä kertaa tosin hyppäsin Hämeenlinnasta Ahdin kyytiin, kun Milli oli jäänyt Lilalle (W.Angelica) seuraneidiksi ja katsomaan josko Lilan pienokaiset syntyisivät. Ahdilla oli mukanaan suuri valkoinen eli Meile (Rebelia Nutrena). Ei sitten yhtään mitättömämmässä näyttelyssä voinut tehdä ensi esiintymistä Meilen kanssa, kuin maailmanvoittajassa. Ennen podhalanskeja jo katselin kehää ja suoraan sanoen tuomari oli erikoinen ja tiukka. Ennen kehää joutui kertaamaan useamman kerran askelmerkkejään, kun kyseessä kuitenkin laumanvartija ja Meilekin on oma persoonansa. Ahdin kanssa mietityt askelmerkit pysyivät kohdillaan ja Meile esiintyi hyvin. Juoksu nyt oli hieman laiskaa, mutta onkos tuo ihme, kun olimme ulkokehässä ja vaikka pään päällä oli katos, niin silti tuntui ihan riittävän lämpöiseltä. No tuomarin tiukka linja pysyi ja junnu nartuissa ei voittajaa kruunattu, kun molemmat kisaajat saivat EHn. Kyllä täytyy sivu huomautuksena sanoa, ettei tuo Meile mikään mahdoton juoksutettava ole. Suorastaan se on vallan ihana juoksutettava. Liikkuu kuin ajatus ja käännöksissä vain pieni merkki, niin neiti kääntyi. Se on helppo lähteä esittämään, kun joku muu on tehnyt pohjatyön.
Paluu matka menikin rattoisasti turistessa niitä näitä Meilen nukkuessa takaboksissa ja ennätettiin vielä käydä murkinoimassakin. Tästä ruokahuollosta kiitos kuuluu Ahdille, kun pitää nälkäisen handlerin tyytyväisenä.
Maanantaina sitten vihdoin Kassukin sai 3 uutta serkku tyttöä, kun Lilan pienokaiset syntyivät. Nyt on Kassulla kolme "feekkos" tyttöä , joita täytyy jatkossa silmä tarkkana vahtia kehän laidalta.
Nyt kun WDS on ohi, niin on suunta kohti syksyn tuulia ja seuraavia tavoitteita/ haasteita. Näistä kuuluu sitä mukaan, kun seikkailut on seikkailtu ja on jotain kerrottavaa. Ties kuinka hauska ja vaiherikas syksy ja loppu vuosi vielä kehkeytyy.
Lisää WDS kuvia löytyy seuraavista linkeistä.
Minna Gustafssonin ottamia (Waatan koiria)
Elena Alesenkon ottamia
Noora Hautamaa ottamia
Neringa Uselytén ottamia (Kuvat ovat Facebookissa)
Paljon kiitoksia kuvaajille kaikista kuvista.
Thank you very much for photographers of all pictures.
 |
| Kuvaaja Neringa Uselytė |
Vielä on muutama haiven päässä ja nekään ei sentään ole harmaita, kun värillä peitetty. Yllättävän hyvään kuntoon sain puleerattua Kassun turkin... tai siis sen turkin mitä sillä on jäljellä karvanlähdön jäljiltä. Silti se vain näyttää kapiselta loppuun kulutetulta pesumopilta muiden tuuhea turkkisten rinnalla. No onneksi moni muukin kärsi turkittomuudesta.
 |
| Kuvaaja Minna Gustafsson |
 |
| Kuvaaja Elena Alesenko |
Rodi sai kunnian aloittaa junnu uroksissa tuoden kehästä hienosti ERIn. Kassu pyrhälsi heti Rodin perään kehään. Nuorten luokan uroksia ei montaa ollut, mutta sitäkin kova tasoisempia. Tuo aamu uninen, lämpöä vieruksuva, pesukinnas eli Kassu esiintyi yllättävän hyvin. Erityisen ylpeä olen siitä, että kahden viikon tehotreeni oli tehonnut ja Kassu mennä tikkasi kävely vauhtia tuoden kotiin ERIn luokka nelosena.
Kiitokset lausutaan tässä välissä ihanille torstai "rääkkääjille" Virpille ja Mikalle, jotka eivät ole säälineet handleria paahtavassa kuumuudessa edes. Niin ja Minnalle viimeisestä hokema yhteistreenistä.
 |
| Nuorten luokka Kuvaaja Neringa Uselytė |
Nartut pääsivät puolen päivän aikoihin kehiin ja Essi vuoroon. Lähellä oli, mutta niin kaukana Essin junnuvoittaja titteli. Vaikka ennen arvosteluvuoroa Milli jo kovin seisoskelikin Essin kanssa ykköspallilla, niin silti oli tyytyminen ERIin ja luokka kakkoseen. Heti perään koitti Sumun vuoro. Nuorissa nartuissa ei ollut kuin muutama osallistuja, mutta silti hienosti ERI ja luokka kolmonen karvattomana. Darma oli avoimissa ja sieltä useamman hyvän koiran ohi raivasi tiensä ERIn kera luokka kolmoseksi. Valioissa oli Cara, tämä leirimme toinen karva ongelma Kassun lisäksi. Kaisa tehnyt varmasti yhtä kovan työn kuin minä Kassun kanssa ja ei se turhaa ollut, kun ERI kotiin viemisiksi.
Jo pitkin päivää oltiin mietitty ketkä lähtee kasvattaja luokkaan. Vaikka kuinka oltiin ennen näyttelyä puhuttu, ettei Cara sinne joudu, niin silti kokoonpanomme oli Kassu, Cara, Essi ja Darma. Viidensiksi jäimme kisassa eli juuri se viimeinen ulos lähtijä ennen sijoituksia. Kaiken kaikkiaan hieno päivä, vaikkei titteleitä tullukkaan, mutta kaikki koirat saivat erin ja neljä niistä luokkasijoituksen.
 |
| Kasvattaja ryhmä Kassu, Cara, Essi, Darma Kuvaaja Minna Gustafsson |
 |
| Kuvaaja Noora Hautamaa |
Paluu matka menikin rattoisasti turistessa niitä näitä Meilen nukkuessa takaboksissa ja ennätettiin vielä käydä murkinoimassakin. Tästä ruokahuollosta kiitos kuuluu Ahdille, kun pitää nälkäisen handlerin tyytyväisenä.
Maanantaina sitten vihdoin Kassukin sai 3 uutta serkku tyttöä, kun Lilan pienokaiset syntyivät. Nyt on Kassulla kolme "feekkos" tyttöä , joita täytyy jatkossa silmä tarkkana vahtia kehän laidalta.
Nyt kun WDS on ohi, niin on suunta kohti syksyn tuulia ja seuraavia tavoitteita/ haasteita. Näistä kuuluu sitä mukaan, kun seikkailut on seikkailtu ja on jotain kerrottavaa. Ties kuinka hauska ja vaiherikas syksy ja loppu vuosi vielä kehkeytyy.
Lisää WDS kuvia löytyy seuraavista linkeistä.
Minna Gustafssonin ottamia (Waatan koiria)
Elena Alesenkon ottamia
Noora Hautamaa ottamia
Neringa Uselytén ottamia (Kuvat ovat Facebookissa)
Paljon kiitoksia kuvaajille kaikista kuvista.
Thank you very much for photographers of all pictures.