Lehtirannan Wolflimit

Taisto Kassun villojen suhteen on jatkunut kiivaana. Tai no ei sentään juuri niin kiivaana mitä oli. Karvaahan ei enään paljoa ole ja melkein bikini sarjalaisia ollaan MV:ssä, mutta onpahan kiiltävä ja liehuva turkki, joka ei muistuta huopunutta villasukkaa. Kuvat otettu reilun viikon puunaamisen jälkeen, jona aikana on kaksi kertaa pesty varsinkin ongelmakohdat ja harjattu turkki päivittäin sekä käsitelty suihkeella. Nyt alkaa pikku hiljaa hikikarpalot kuivumaan otsalta... tai siis kuivuisi jos ei oli näin läkähdyttävän kuuma. Tänään sentään sateiden jälkeen on hieman viileämpää. Kassua kiinnosti juur noin paljon kuvaus tuokio, kuin alla oleva kuva voi vain kertoa. Jokseenkin oli kuuma, vaikka illemmalla otetiin kuvat. Kassu olis mieluummin maannut varjossa, kuin seissyt auringossa. Kaikki päällä seisomisen ennätykset sai tehdä ja avata ääntään kuin ooppera laulaja, jotta sai hännän pysymään ylhäällä. Mennään sitten niihin maitopartoihin... Meiltä niitä löyt

Voiko kuuman aurinkoisena päivänä olla parempaa tekemistä, kuin maleksia pitkin pihaa kameran kanssa, harmaa pörrö perässä löntystäen. Päivän kuvasatoa herrakesäheinistä ja vähän muustakin. Aamu aloitettiin railakkaasti ja käännettiin lelukopat ympäri. Jokainen mustan koppuraksi nassutettu lelu sai lähteä huvipuisto kierrokselle. Humaus vain kävi, kun sylillinen leluja heitettiin rumpuun ja laitettiin pesut täysille extra huuhtelulla. Kassun lempilelu Leo leopardi. Kassu päätti tänään oikein järjestää shown. Aikani kun olin apilaa takalisto pystyssä kuvaillut,  päätti herra kävellä kameran edestä ja rojahtaa muutaman metrin päähän maate. Linssin edessä Kassu päätti näyttää kärpäsen metsästys taitojaan. Taisi se muutaman saada kiinni, maiskutuksesta päätellen. Kassun ohrasatoa ikuistettuna. Meillä se on niin ravinteikasta maata koiratarhojen ympärillä, jotta nokkonenkin on päättänyt ruveta kasvamaan. Mahtaakohan säännöllisellä lannoituksella olla osuutta asiaan.

Jotain hyötyä yli lämpöisistä päivistä. Ei jaksa niin mitään tehdä, kuin istua paikallaan ja kuvata. Tosin tuo kuvaus kohde olisi halunnut paeta varjoon ensimmäisen viiden minuutin jälkeen. Alkuun muutama pakollinen luontokuva. Ulos kun kameran kanssa astuin, niin oli pakko räpsätä kuva pilvi muodostelmasta. Viinimarjatkin niin kauniisti alkavat punertamaan. Ja sitten itse mannekiiniin.  Lämminkeli teki Kassun liikehdinnästä rauhallisen seesteistä. Jotain erittäin mielenkiintoista löytyi ruohikon juuresta, kun oikein häntäkin laski alas ja useamman metrin hiippailtiin perässä. Sitten itse pönötys kuviin. Kassua ei kauhiasti napannut auringossa poseeraaminen ja olemus oli kaikkea muuta kuin terhakka. Niin ja kammankin olisi voinut älytä napata mukaan, jotta olis saanut kaulurin ojennukseen kammattua.    Sentään muutaman ruudun verran herra suostui olemaan edes vähän terhakas. Ja suostui jopa seisomaan ilman apuhandleria... Siis