Ransu on sellainen nauravainen pojan koltiainen. Harvoinpa Ransua näkee happaman näköisenä, vaan useimmiten vähintään pieni virnistyksen kare suupielessä. Heinäkuu aloitettiin perinteisellä Suviheinä match showlla Somerolla. Ei jaksettu helteessä niin kovin paljoa tavaroita raahata, joten yhdellä pienellä häkillä päätettiin pärjätä. Natkua tämä asia ei ollenkaan haitannut, kun hän sai omia itselleen häkin päälisen omaksi oleskelu paikakseen. Molemmilla pojilla meni kivasti ja Ransullakin oli suurimman osan ajasta neljä tassua maassa ja nenä ylhäällä. Natku sai isoissa aikuisissa punaisen ja Ransu sinisen. Loppujen lopulta Ransu oli sinisten toinen. Kuva: Burning Tail Visuals Suviheinä Match Show Somero Isojen aikuisten sinisten 2. Hieman extemporee päätettiin lähteä heittämään kesälomareissu Lappeenrantaan. No mihinkäs muualle suunnattaisiin, kuin koiranäyttelyyn. Natkun päivän kohokohta oli, kun hän näki pitkästä aikaa elämänsä rakkauden Fionan. Natku olisi voinut, omasta mielestään,
Toukokuussa vietettiin synttäreitä koko vuoden edestä, kun Ransu aloitti 10. päivä 1-vuotis synttäreillä, Natku jatkoi 14. päivä 5-vuotis synttäreillä ja Sulo heti perään 15. päivä 10-vuotis synttäreillä. Täällä ei suotta synttäreiden vietolle tuhlata aikaa, kun yhdellä kertaa voi viettää kaikkien synttärit. Ransu pääsi kesäkuun alussa, Natkun paikalla, hieman aksailemaan FPukon kentällä. Pieni mies oli oikein pätevä. Ei huomannut lainkaan, ettei herra ollut aiemmin käynyt kentällä, niin iloisesti mennä tohelsi tutustuen uusiin esteisiin. Kesäkuussa Ransu pääsi hooppailemaan, kun Natkun siivellä pääsi treeneihin mukaan. Pikkumies on alkanut oikein päteväksi harrastuskoiran aluksi. Jälleen mentiin kuin oltaisiin aina käyty. Tosin onhan Mariannen hallin odotustila Ransulle harvinaisen tuttu, kun vuoden päivät on saanut kulkea Natkun mukana hooppers treeneissä, mutta odottelu häkkiä pidemmälle juuri ei ole päässyt. Oikein kivon kun treenaa, niin välillä on hyvä pötkähtää kaverin kanssa se