Siirry pääsisältöön

Oireita, tutkimuksia, riemun kiljahduksia.

Pari viikkoa on mennyt niin, ettei ole huomannutkaan.

Aikatauluissa on ollut sovittamista, kun on saanut miettiä, kuinka ennättää antaa Tsäkurille lääkkeitä, käymään Halikossa kontrollikäynneillä ja töissä vielä kaiken sivussa.

Sairaskertomusta ja lääkärikäyntejä on riittänyt.


30.9 käytiin tarkastuskäynnillä.

Pissa alkoi olemaan ok, mutta hemoglobiini oli laskenut 119 eli keskivaikea anemia lähellä kriittistä. Antibiootti kuuria jatkettiin ja laitettiin Pappa ruokaperäiselle rautakuurille.

Heti maanantaina 3.10 mentiin seuranta käynnille, ettei hemoglobiini vaan ole entisestään tippunut. Hemoglobiini oli pysynyt samalla tasolla ollen 120. Tästä alettiin miettimään syitä alhaiselle hemoglobiinille.
Maanantaina Pappa sai myös olla hoitaja harjoittelijan potilaana, kun otettiin verinäyte. On se niin helppoa Papan kanssa olla, kun kaikkea saa tehdä ja Pappa vaan seistä jöpöttää. Tosin jos Pappa oli tahtonut niin olisi pystynyt hoitajan korvan nauskasemaan, oli se niin vaarallisen lähellä kuonoa.

6.10 jälleen mentiin seuranta käynnille ja silloin oli jo iloisia uutisia, kun hemoglobiini oli lähtenyt nousuun ollen 128. Pirkolle (eläinlääkärimme) oli virinnyt ajatus Papan potilaskertomuksia tutkiessa, jos nämä mystiset oireet johtuukin kilpirauhasesta.
Papasta otettiin kilppari näytteet ja lähetettiin ne eteen päin tutkittavaksi. Samalla myös jatkettiin antibiootti kuuria varmuuden vuoksi, kun elimistö oli lähtenyt vasta toipumaan. Aloitettiin myös kortisoni kuuri kuonon ihottuman tähden. Kortisoni kuuri siksi, kun Pappa niin kovin kuonoa tykkäsi kahnuttaa joka paikkaan.
Torstain käynnillä myös näytettiin todellinen luonne, kun ilmoitettiin kaikille kanssa potilaille mielipide heistä. Muuten Pappa on yleinen lellipentu, joka yrittää ohimennen rouhaista nappulasäkin kulmasta ja ensiapu pakkaukset ym. tutkitaan mitä kassan läheisyydestä löytyy ja naureskellaan kaikille, jotka ohimennen viitsivät raaputtaa.

Perjantaina 7.10 oli aihetta iloon (näin kieroutuneesti). Syy sairasteluun todennäköisesti löytyi.
Papan kilppari arvot olivat, kuin suoraan oppikirjasta otetut. Eli ei epäilystä, etteikö vajaatoimintaa olisi, kaikki arvot täsmäsivät. Pappa on sellainen malli esimerkki.

Nyt sitten syödään pillereitä roppakaupalla ja 13.10 mennään tarkastamaan hemoglobiini. Toivottavasti torstain jälkeen seuraavan kerran vierailemme Pirkon luona, vasta Marraskuun alussa kilppari kontrollissa.

Nyt eletään toivossa, että tuo kilppari oli kaiken takana, eikä mitään muita oireita/ sairauksia ilmene.

Pappa on reippaudellaan jaksanut ihmetyttää montaa ihmistä. Moni oli jo pari viikkoa sitten toivottomia Papan tilan tähden, eikä toiveita paljoa annettu, mutta Pappa näytti epäilijöille mistä vahvat kaukkari papat on tehty.

Tässä olen miettinyt kummoinen 12 vuotias riiviö tähän taloon vielä tulee, kun saadaan anemiat ja kilpparit hoidettua, kun nytten jo välillä tulee mieleen, ettei se ole 12 vuotias vaan 2 vuotias murrosikäinen riiviö.

Mutta palaamme vielä tässä aiheessa, kun on lisää kerrottavaa.

Muut pojat ovat olleet terveitä ja ihmeen kilttejä viime aikoina. Iwankin on osannut olla koiriksi kaupunki vierailulla ja näytti kuinka lutunen hän osaa olla, kun ihmiset osaavat pysyä tarpeeksi kaukana HÄNEN laumastaan.


Tästä on hyvä jatkaa syksyä ja aurinkoisista päivistä nauttimista.