Viikko sitten oli jälleen kiireinen viikonloppu.
Perjantaina 8.7. oli vuorossa kaverikoira vierailu. Sopivasti pouta sää suosi meitä ja päästiin kuivin jaloin vierailulle. Tuossa joskus keväällä ostin Kassulle kurapuvun juuri näitä vierailuja varten... no kertaakaan ei ole satanut, kun ollaan oltu vierailulle menossa.
Vierailulta suoraan kiisimme Jellu tätiä tervehtimään. Kassu & Jellu parivaljakko on kyllä niin vallaton. Maitopurkit ovat heidän erikoisalaansa. Pääsääntöisesti Jellu vanhempana ja viisaampana tonkii pahvien keräyskassista maitopurkin ja alkaa silppuamaan Kassun innokkaalla avustuksella. Tosin nyt on kyllä Kassukin keksinyt tonkia purkkeja kassista. Saa nähdä tuleeko talvella sanominen kotona, kun maitopurkit on silputtuna.
Sunnuntaina jälleen aikaiseen starttasimme auton ja käänsimme nokan kohti Joutsaa. Tällä kertaa sentään kukkokin ennätti ääntänsä avaamaan ennen kuin auto läks pihasta, kun vasta yhdentoista hujakoille tähtäsimme Joutsaan.
Jälleen kerran saimme väistellä metsäneläimiä, kun peura jäi ojan penkkaalle ihmettelemään, mennäkö kaverin perään vai takaisin metsään. Meinasin jo mennä antamaan takalistosta vauhtia, kun aina yhtäaikaa meinattiin lähteä liikkeelle, mut lopulta peura ymmärsi luovuttaa ja heitti metsän kautta lenkin ja meidän ohi päästyämme loikki tien yli. Peurat eivät Kassun kauneusunia häirinnyt ja villasukkaakin taas syntyi.
Lotan pojat Obi ja Rodi pääsivät aloittamaan kessut. Obi nappasi junnuista Eri Sa:n ja Rodi avoimesta Eri Sa:n. Sitten olikin vuorossa kessujen suurin luokka valiourokset (Minejas Bello Jai Ho, Waatan Daucus ja Waatan Erigeron).
Perjantaina 8.7. oli vuorossa kaverikoira vierailu. Sopivasti pouta sää suosi meitä ja päästiin kuivin jaloin vierailulle. Tuossa joskus keväällä ostin Kassulle kurapuvun juuri näitä vierailuja varten... no kertaakaan ei ole satanut, kun ollaan oltu vierailulle menossa.
Vierailulta suoraan kiisimme Jellu tätiä tervehtimään. Kassu & Jellu parivaljakko on kyllä niin vallaton. Maitopurkit ovat heidän erikoisalaansa. Pääsääntöisesti Jellu vanhempana ja viisaampana tonkii pahvien keräyskassista maitopurkin ja alkaa silppuamaan Kassun innokkaalla avustuksella. Tosin nyt on kyllä Kassukin keksinyt tonkia purkkeja kassista. Saa nähdä tuleeko talvella sanominen kotona, kun maitopurkit on silputtuna.
Sunnuntaina jälleen aikaiseen starttasimme auton ja käänsimme nokan kohti Joutsaa. Tällä kertaa sentään kukkokin ennätti ääntänsä avaamaan ennen kuin auto läks pihasta, kun vasta yhdentoista hujakoille tähtäsimme Joutsaan.
Jälleen kerran saimme väistellä metsäneläimiä, kun peura jäi ojan penkkaalle ihmettelemään, mennäkö kaverin perään vai takaisin metsään. Meinasin jo mennä antamaan takalistosta vauhtia, kun aina yhtäaikaa meinattiin lähteä liikkeelle, mut lopulta peura ymmärsi luovuttaa ja heitti metsän kautta lenkin ja meidän ohi päästyämme loikki tien yli. Peurat eivät Kassun kauneusunia häirinnyt ja villasukkaakin taas syntyi.
Näyttely paikalle päästiin ja saatiin hyvin kehän viereen pystytettyä meidän "tuulitunneli" leirimme.
Teltoille oli käyttöä, nimittäin Joutsaan oli rantautunut lämmin aurinkoinen sää ja varjopaikkoja ei juurikaan ollut puolenpäivän aikoihin.
Meitä oli suuri joukko kerääntyneenä Joutsaan, kun paikalla oli koirista Kassu, Obi (W. Galeopsis), Rodi (W. Erodium), Gero (W. Erigeron), Gitta (W. Gillenia), Manna (W. Fumana), Aida (W. Elodea) ja Siri turistina. Ihmisiäkin oli joka koiraa kohden ja vähän päälle.
 |
| Kuva Milja Laaksi |
Kassu kipusi luokan voittajaksi, Geron jäädessä kolmanneksi ja kaikille kolmelle Eri Sa.
Ja jotta jaksaa juosta, niin pitää myös hieman jumpata pitkän ajomatkan jälkeen ja kun ennen kehää ei ollut aikaa, niin tehdään se sitten kehässä, kun sopivasti jouto aikaa koiraa seisottaessa.... no todellisuudessa taidan juuri mennä polvilleen houkuttelemaan patalaiskaa aamu unilta ylös revittyä Kassua, jota helle ketutti.
Nartuissa tuomari Markku Mähönen keksi, ettei kaikki ole Sa:n arvoisia, kun Millin tytöt Gitta ja Manna saivat sileän erin. Tytöt eivät kyllä olleet parhaassa vireessään. Sen sijaan Aidalla menojalka vipatti siinä määrin, ettei meinannut tassut pysyä maassa... ainakaan yhtäaikaa. Hienosti Aida silti jaksoi seistä ja mittatikun selässä käymistä ei edes huomattu, kun juustot polttelivat nenän edessä.
Riemulla ei ollut rajoja, kun kehäsihteeri nosti Eri Sa laput ilmaan. Aida oli ainut narttu joka sai Eri Sa:n ja täten myös se sai SERTIN, sen kolmannen ja viimeisen, jolla valioitui suomen muotovalioksi.
Rotunsa parhaaseen pääsivät Kassu ja Aida kilpailemaan ja Kassu vei pidemmän korren ollen Rop, Aidan jäädessä VSP:ksi. Mähönen sentään vielä muisti, että oli tehnyt Kassusta reilu vuosi sitten valion Ropin kera Harjavallassa ja arvostelu ei ollut juurikaan muuttunut reilun vuoden aikana. Mähönen myös jaksoi jälleen ihastella Kassun turkkia, joka näin kesähelteilläkin on loistavassa kunnossa.
Waatan kasvattaja ryhmään pääsivät Mannan johdattamana Aida, Odi ja Kassu. Hienosti ryhmä sai Kp ja oli Rop-kasvattaja ryhmä.
Päivän vielä kruunasi BIS1 kasvattaja ryhmä voitto. Tuomarina Perttu Ståhlberg.
Melkein kaikki ruusukkeet mitä pystyi tuli kahmittua leiriin. Ainoastaan urosten valio ja narttujen v-sert jäi saamati.
 |
| Valioluokka urokset Kuva Milja Laaksi |
Ja jotta jaksaa juosta, niin pitää myös hieman jumpata pitkän ajomatkan jälkeen ja kun ennen kehää ei ollut aikaa, niin tehdään se sitten kehässä, kun sopivasti jouto aikaa koiraa seisottaessa.... no todellisuudessa taidan juuri mennä polvilleen houkuttelemaan patalaiskaa aamu unilta ylös revittyä Kassua, jota helle ketutti.
 |
| Kuva Milja Laaksi |
Nartuissa tuomari Markku Mähönen keksi, ettei kaikki ole Sa:n arvoisia, kun Millin tytöt Gitta ja Manna saivat sileän erin. Tytöt eivät kyllä olleet parhaassa vireessään. Sen sijaan Aidalla menojalka vipatti siinä määrin, ettei meinannut tassut pysyä maassa... ainakaan yhtäaikaa. Hienosti Aida silti jaksoi seistä ja mittatikun selässä käymistä ei edes huomattu, kun juustot polttelivat nenän edessä.
Riemulla ei ollut rajoja, kun kehäsihteeri nosti Eri Sa laput ilmaan. Aida oli ainut narttu joka sai Eri Sa:n ja täten myös se sai SERTIN, sen kolmannen ja viimeisen, jolla valioitui suomen muotovalioksi.
 |
| Kuva Milja Laaksi |
Rotunsa parhaaseen pääsivät Kassu ja Aida kilpailemaan ja Kassu vei pidemmän korren ollen Rop, Aidan jäädessä VSP:ksi. Mähönen sentään vielä muisti, että oli tehnyt Kassusta reilu vuosi sitten valion Ropin kera Harjavallassa ja arvostelu ei ollut juurikaan muuttunut reilun vuoden aikana. Mähönen myös jaksoi jälleen ihastella Kassun turkkia, joka näin kesähelteilläkin on loistavassa kunnossa.
Waatan kasvattaja ryhmään pääsivät Mannan johdattamana Aida, Odi ja Kassu. Hienosti ryhmä sai Kp ja oli Rop-kasvattaja ryhmä.
 |
| Kuva Milja Laaksi |
Päivän vielä kruunasi BIS1 kasvattaja ryhmä voitto. Tuomarina Perttu Ståhlberg.
 |
| Kuva Milja Laaksi |
Rotukehän jälkeen olikin aihetta juhlaan ja tällä kertaa retkikuntamme oli varustautunut jos jonkinlaisella herkulla. Trimmipöydät notkuivat herkuista, kun nautimme kesäpäivästä näyttelyssä, niitä näitä turistessa.
Kessujen tulokset
Waatan Galeopsis Eri Sa Juk1 Pu4 Sert
Waatan Erodium Eri Sa Avk 1 v-Sert (Pu5)
Minejas Bello Jai Ho Eri Sa Vak2 Pu2
Waatan Daucus Eri sa Vak1 Pu1 Rop
Waatan Erigeron Eri Sa Vak3 Pu3
Waatan Gillenia Eri Juk1
Waatan Fumana Eri Nuk1
Waatan Elodea Eri Sa Avk1 Pn1 Sert Vsp FI MVA
Waatan Galeopsis Eri Sa Juk1 Pu4 Sert
Waatan Erodium Eri Sa Avk 1 v-Sert (Pu5)
Minejas Bello Jai Ho Eri Sa Vak2 Pu2
Waatan Daucus Eri sa Vak1 Pu1 Rop
Waatan Erigeron Eri Sa Vak3 Pu3
Waatan Gillenia Eri Juk1
Waatan Fumana Eri Nuk1
Waatan Elodea Eri Sa Avk1 Pn1 Sert Vsp FI MVA
Waatan kasvattaja ryhmä (Fumana, Elodea, Galeopsis, Daucus) Kp Rop-Kasvattaja BIS1
Kotimatkalla sitten saatiin jo vettäkin niskaan ja melko reippaasti kaiken lisäksi.
Lahteen päästyämme sentään vesisade loppui ja Kassun kelpasi viihdyttää leidejä... tosin leidit eivät lämmenneet Kassun liehittelyille. Kun ei kerta leikki kelpaa, niin mitä sitä vitkuttelemaan... eikun sisälle ja valiokahveille. Onnea vielä kerran Ulla & team Aida valion arvosta!!
Näyttelyreissusta toivuttuamme ollaan keskitytty metsässä samoiluun ja metsän antimien keräämiseen. Kassu on retkillä mennyt omia polkujaan ja aina välillä muutaman mustikan poskeensa napaten.
Vaikka ollaan taas otettu rennosti, niin kauneudesta on pidetty huolta. Jo jonkin aikaa olen miettinyt, et jokin tassun väleihin sopiva trimmeri voin olla passeli... Kassulla kun nuo varvaskarvat kasvaa silmissä ja niitä kun kaiken lisäksi vielä riittää enemmän, kuin yhden kessun tarpeisiin.
Mitä tekee hän, kun kaappeja tonkiessa löytää vanhan hyvin palvelleen OBH Nordican pölyyntyneenä kaapin perältä.
Voi Kassua kun olisi tiennyt ja aavistanut paeta paikalta. Äkkiarvaamatta hyökätään surisevan härpäkkeen kanssa kimppuun... Kassu tosin taisi nauttia varvasväli ajelusta, kun tyytyväisenä makoili penkillä ja takajalkakaan ei sätkinyt kutituksen voimasta. Nyt on varvasvälit siistit ja lyhyessä karvassa sekä hiustenleikkuukoneelle keksitty muutakin käyttöä, kuin pölyn kerääminen.