Vihdoin ja viimein koitti odotettu viikonloppu erinomaisessa A+ luokan seurassa.
Tämän on alkanut pahasti lipsumaan näyttelyihin valmistautuminen. Perjantai iltana hyvä etten rokotuskirjalla harjannut ja numerolappua tunkenut harjaan, kun tavarat oli edelleen viron reissun jäljiltä ja koirakin oli kuin katurakki.
No lauantai aamuksi sain kaikki kuosiin ja päästiin Kassun kanssa suuntaamaan kohti Helsinkiä. Tällä kertaa ei sentään ollut myrskyä ja kylissäkin oli sähköt. No jottei liian mukavaa aamulla matkustaminen ole, niin täytyhän luontoäidin paikka paikoin heittää räntää niskaan.
Kessut alkoivat heti aamusta klo 10.00. Tuomarina toimi Brittiläinen Caroline Kisko. Geron (W.Erigeron) kanssa kävin pyörähtämässä junnuluokassa. Hyvä tuntuma oli ennen kehän alkua, mutta omaa arvostelu vuoroa odotellessa Gero bongasi jotain kehän laidalta ja se jokin veti puoleensa. Eh napsahti ja syynä ei suinkaan hieman vauhdikas käytös, vaan karvat. Ensimmäinen lause arvostelussa... Liian turkikas. Gerollahan tuota tukkaa tuppaa olemaan. Geron veli Rodi (W.Erodium) oli sentään junnuissa 3. Erillä, mutta arvostelusta löytyi huomautus myös turkikkuudesta.
Kassun kanssa kehään mennessä ei junnujen arvostelusta ollut tietoa, mutta huomattu oli et tiukka täti kyseessä. Villapöksyt sentään ollaan jo kasvatettu, mutta kauluria saisi olla hieman lisää, mutta tämä ei tuomaria haitannut. Hyvällä arvostelulla luokka 4. Eri:llä. Nyt kun me ollaan saatu karvoja takaisin, niin saatiin syksyn Eh putki katkaistua, vaikka kehään mennessä olinkin hyvin vakuuttunut Eh:n saannista. Erityisen tyytyväinen olen mainintaan -Oikeanlainen pysty turkki.
Pojat vasta lämmittelivät tuomaria, ennen kuin Waatan tytöt pääsivät räjäyttämään potin.
Essi (W.Erica) aloitti junnuluokasta viemällä luokka voiton ja HeJW-14 tittelin. Yksi nuortenluokan koira kävi välissä pyörähtämässä ja noutamassa H:n, ennen kuin Darma (W.Darmera) pääsi avoimessa vauhtiin ja viemään luokka voiton. Heti perään Cara (W.Carlina) löi rattaisiin lisää vettä viemällä valioluokan voiton nimiinsä.
Tiukka oli tuomari. 13 narttua ja ainoastaan neljä Sa:ta, joista kolme Waatan tytöille. Paras narttu kehä oli jokseenkin limenvihreä ja kaiken lisäksi tytöt veivät kolmen kärjen järjestyksellä Darma, Essi, Cara ja Darma kaiken lisäksi kiipesi Rop pallille asti HeW-14 tittelin kera.
Tästä kaikesta järkytyksestä juuri ja juuri toipuneena (siis missä välissä ennätti toipua???) koirat vauhdilla kasvattaja luokkaan järjestyksellä Kassu, Essi, Cara, Darma. Jottei olisi liikaa pienen ihmisen käsittelykykyä koeteltu ja ymmärryskin meinasi tökkiä, kun tuomari julisti Waatan kasvattaja ryhmän voittajaksi Kp:n kera.
Kaiken tämän vielä kruunasi Meile (Rebelia Nutrena) olemalla Rop tittelin kera.
Kuvaus operaatio olikin sitten säätää säätää ja onnistuneet kuvat olivat harvassa. Jos koirat osasivat olla terhakkaan ja iloisen näköisiä (varsinkin kasvis kuvassa), niin handlerit olivat kuin murhanaisia ja kun handlerit osasivat yhtäaikaa hymyillä, niin jollakin koirista korvat kuin tuulessa levinnyt tuulimylly. Muutenkin tuossa vaiheessa alkoi olemaan aivot enemmän sun vähemmän jäähyn puolella.
.jpg)
Päivän pisimmältä ajalta tuntui 1,5h odotus koirien kanssa isoon kehään kasvikseen. Vaikkakin puolista päivistä asti oli odotettu, mutta elohiirtä muistuttavalle immeiselle ei meinaa sopia paikallaan oleminen koira remmin päässä. Kaiken lisäksi isonkehän järjestystä muutettiin ja Darma meinasi jäädä pois rypistä, kun mitään kuulutuksia ei annettu järjestyksen muutoksesta, mutta vauhdilla parrasvaloihin juosten Pirkko ennätti Darman kanssa isoon kehään ryppiin.
Ison areenan juoksut menivät läpijuoksu näytös tyyliin.
Myöhään illalla kotiin ryömiessä ei unta tarvinnut patistella ja sunnuntai aamuna ensimmäinen ajatus kellon soidessa... joko se soi?
Sunnuntaina olikin tuomarina Tanskalainen Kim Vigsö-Nielsen. Liikkeistä ja hampaista tarkka tuomari ja se myös huomattiin. Tästä huolimatta Kassu paransi suoritustaan ollen avoimen kakkonen. Jos nyt arvostelusta ihan oikein ymmärsin suomentaa ja mitä ymmärsin tuomarin höpinöistä, niin liikkuu sivuttain hitaasti liikkuessa. Olisiko sitten jotenkin hieman vinoon mennyt, kun minä kinkkasin hammastapurren melkein parkuen edes takaisin. Edellispäivänä oli kynnenreuna painanut varvasta ja voi kaameus mikä kipu, kun yritti kävellä ja paheni askel askeelta. Juostessa ei yhtään tuntunut niin pahalta ja jos olisin tiennyt kivun pahenevan, niin olisin suosiolla mennyt lenkkareissa kehään. Balleriina kyllä lähti vauhdikkaasti jalasta, kun tuomari pöydälle asti pääsin pomppimaan arvostelua hakemaan ja tulipa häkeille kiitäessä todettua, et messarin lattia on melko liukas, kun jalassa on sukkapöksyt.
Essi se kävi pyörähtämässä kehässä ja samaa vauhtia pois. Essiltä puuttui liikaa legoja tuomarin makuun ja tästä hyvästä H. Tässä myös meni myös mahdollisuus kasvikseen, kun paikalla oli vain neljä koiraa.
Darma debytoi valiossa ja vei Caran kanssa valioiden kärjen. Darma kipusi vielä Pn3 sijalle.
Meilekään ei sunnuntaina loistanut, mutta tuomarin linjaan nähden hyvin Eh.
Laimeamman menestyksen myötä sunnuntaina päästiin lähtemään ajoistaan kotia kohden ja kiitos vielä Ahtille, kun raahisit kärryn autolle asti.
Kiitos kuuluu monelle viikonlopusta. Lauantaina tiimimme Ahti, Milli, Pirkko, Sippulat, Lotta ja tukijoukko. Ja apukäsille Anettelle ja Jp:lle (kun jaksoitte jäädä jeesaamaan) ja Tarulle (kuvaus avustuksesta).
Ja sunnuntaina oltiinkin kuin sillit suolassa sulassa sovussa Ikurilaisten, Poussujen yms. yms. kanssa.
Taas riitti naurua ja hauskoja sattumuksia. Ja nämä sattumukset ovat sitä parasta antia, joista riittäisi jälleen kerran tarinaa yhden romaanin verran.
Nyt on hyvä pikkuhiljaa alkaa suunnittelemaan ensi vuotta ja bongailla voittaja näyttelyiden kuvia.
Tämän on alkanut pahasti lipsumaan näyttelyihin valmistautuminen. Perjantai iltana hyvä etten rokotuskirjalla harjannut ja numerolappua tunkenut harjaan, kun tavarat oli edelleen viron reissun jäljiltä ja koirakin oli kuin katurakki.
No lauantai aamuksi sain kaikki kuosiin ja päästiin Kassun kanssa suuntaamaan kohti Helsinkiä. Tällä kertaa ei sentään ollut myrskyä ja kylissäkin oli sähköt. No jottei liian mukavaa aamulla matkustaminen ole, niin täytyhän luontoäidin paikka paikoin heittää räntää niskaan.
 |
| Leirimme matala lauantaina. |
Kessut alkoivat heti aamusta klo 10.00. Tuomarina toimi Brittiläinen Caroline Kisko. Geron (W.Erigeron) kanssa kävin pyörähtämässä junnuluokassa. Hyvä tuntuma oli ennen kehän alkua, mutta omaa arvostelu vuoroa odotellessa Gero bongasi jotain kehän laidalta ja se jokin veti puoleensa. Eh napsahti ja syynä ei suinkaan hieman vauhdikas käytös, vaan karvat. Ensimmäinen lause arvostelussa... Liian turkikas. Gerollahan tuota tukkaa tuppaa olemaan. Geron veli Rodi (W.Erodium) oli sentään junnuissa 3. Erillä, mutta arvostelusta löytyi huomautus myös turkikkuudesta.
Kassun kanssa kehään mennessä ei junnujen arvostelusta ollut tietoa, mutta huomattu oli et tiukka täti kyseessä. Villapöksyt sentään ollaan jo kasvatettu, mutta kauluria saisi olla hieman lisää, mutta tämä ei tuomaria haitannut. Hyvällä arvostelulla luokka 4. Eri:llä. Nyt kun me ollaan saatu karvoja takaisin, niin saatiin syksyn Eh putki katkaistua, vaikka kehään mennessä olinkin hyvin vakuuttunut Eh:n saannista. Erityisen tyytyväinen olen mainintaan -Oikeanlainen pysty turkki.
Pojat vasta lämmittelivät tuomaria, ennen kuin Waatan tytöt pääsivät räjäyttämään potin.
Essi (W.Erica) aloitti junnuluokasta viemällä luokka voiton ja HeJW-14 tittelin. Yksi nuortenluokan koira kävi välissä pyörähtämässä ja noutamassa H:n, ennen kuin Darma (W.Darmera) pääsi avoimessa vauhtiin ja viemään luokka voiton. Heti perään Cara (W.Carlina) löi rattaisiin lisää vettä viemällä valioluokan voiton nimiinsä.
Tiukka oli tuomari. 13 narttua ja ainoastaan neljä Sa:ta, joista kolme Waatan tytöille. Paras narttu kehä oli jokseenkin limenvihreä ja kaiken lisäksi tytöt veivät kolmen kärjen järjestyksellä Darma, Essi, Cara ja Darma kaiken lisäksi kiipesi Rop pallille asti HeW-14 tittelin kera.
Tästä kaikesta järkytyksestä juuri ja juuri toipuneena (siis missä välissä ennätti toipua???) koirat vauhdilla kasvattaja luokkaan järjestyksellä Kassu, Essi, Cara, Darma. Jottei olisi liikaa pienen ihmisen käsittelykykyä koeteltu ja ymmärryskin meinasi tökkiä, kun tuomari julisti Waatan kasvattaja ryhmän voittajaksi Kp:n kera.
Kaiken tämän vielä kruunasi Meile (Rebelia Nutrena) olemalla Rop tittelin kera.
.jpg) |
| Lauantain Rop.kasvattaja ryhmä. Kassu, Essi, Cara, Darma |
Päivän pisimmältä ajalta tuntui 1,5h odotus koirien kanssa isoon kehään kasvikseen. Vaikkakin puolista päivistä asti oli odotettu, mutta elohiirtä muistuttavalle immeiselle ei meinaa sopia paikallaan oleminen koira remmin päässä. Kaiken lisäksi isonkehän järjestystä muutettiin ja Darma meinasi jäädä pois rypistä, kun mitään kuulutuksia ei annettu järjestyksen muutoksesta, mutta vauhdilla parrasvaloihin juosten Pirkko ennätti Darman kanssa isoon kehään ryppiin.Ison areenan juoksut menivät läpijuoksu näytös tyyliin.
Myöhään illalla kotiin ryömiessä ei unta tarvinnut patistella ja sunnuntai aamuna ensimmäinen ajatus kellon soidessa... joko se soi?
Sunnuntaina olikin tuomarina Tanskalainen Kim Vigsö-Nielsen. Liikkeistä ja hampaista tarkka tuomari ja se myös huomattiin. Tästä huolimatta Kassu paransi suoritustaan ollen avoimen kakkonen. Jos nyt arvostelusta ihan oikein ymmärsin suomentaa ja mitä ymmärsin tuomarin höpinöistä, niin liikkuu sivuttain hitaasti liikkuessa. Olisiko sitten jotenkin hieman vinoon mennyt, kun minä kinkkasin hammastapurren melkein parkuen edes takaisin. Edellispäivänä oli kynnenreuna painanut varvasta ja voi kaameus mikä kipu, kun yritti kävellä ja paheni askel askeelta. Juostessa ei yhtään tuntunut niin pahalta ja jos olisin tiennyt kivun pahenevan, niin olisin suosiolla mennyt lenkkareissa kehään. Balleriina kyllä lähti vauhdikkaasti jalasta, kun tuomari pöydälle asti pääsin pomppimaan arvostelua hakemaan ja tulipa häkeille kiitäessä todettua, et messarin lattia on melko liukas, kun jalassa on sukkapöksyt.
Essi se kävi pyörähtämässä kehässä ja samaa vauhtia pois. Essiltä puuttui liikaa legoja tuomarin makuun ja tästä hyvästä H. Tässä myös meni myös mahdollisuus kasvikseen, kun paikalla oli vain neljä koiraa.
Darma debytoi valiossa ja vei Caran kanssa valioiden kärjen. Darma kipusi vielä Pn3 sijalle.
Meilekään ei sunnuntaina loistanut, mutta tuomarin linjaan nähden hyvin Eh.
Laimeamman menestyksen myötä sunnuntaina päästiin lähtemään ajoistaan kotia kohden ja kiitos vielä Ahtille, kun raahisit kärryn autolle asti.
Kiitos kuuluu monelle viikonlopusta. Lauantaina tiimimme Ahti, Milli, Pirkko, Sippulat, Lotta ja tukijoukko. Ja apukäsille Anettelle ja Jp:lle (kun jaksoitte jäädä jeesaamaan) ja Tarulle (kuvaus avustuksesta).
Ja sunnuntaina oltiinkin kuin sillit suolassa sulassa sovussa Ikurilaisten, Poussujen yms. yms. kanssa.
Taas riitti naurua ja hauskoja sattumuksia. Ja nämä sattumukset ovat sitä parasta antia, joista riittäisi jälleen kerran tarinaa yhden romaanin verran.
Nyt on hyvä pikkuhiljaa alkaa suunnittelemaan ensi vuotta ja bongailla voittaja näyttelyiden kuvia.