Siirry pääsisältöön

Poikien tohinat marraskuussa

Marraskuu alkoi kauniin aurinkoisena ja pienillä pakkasilla. Poikien kelpasi tamplata pellolla, kun ei ollut korviaan myöden ravassa. Tosin omat polut täytyy valita mitä kulkea, ei sitä toisen jäljissä passaa tamplata.


Marraskuun alussa Forssassa pidettiin mätsäri, johon Natku pääsi osallistumaan. Hieman tahtoi keskittyminen herpaantua, kun väkeä oli paljon ja tilaa ei ollut juurikaan kehien reunoilla. Silti hienosti Natku esiintyi. Kassukin pääsi mukaan ja piruuttaa ilmoitin poika kaksikon parikilpailuun. Yllättävän hienosti Kassu ja Natku kipittivät rintarinnan ja lopulta he useammasta parista nousivat ykkössijalle. Tosin palkinto pallilla Natkua ei olisi poseeraaminen kiinnostanut enään tippaakaan, vaan mamman syliin olis tarvinnut päästä.


Lokakuun puolella oltiin jo hieman sovittu, et loppu vuodesta repäistään ja aloitetaan kisaura agilityssa. Marraskuussa Att:llä oli sopivasti kolmen startin kisat. Kaksi ensimmäistä agirataa hyllytettiin uutuuden viehätyksestä, kun piti vieras puomi käydä omatoimisesti tarkistamassa ja omasta jälkeen jäämisestä, kun ei vaan enään ennättänyt. Hyppäriltä sentään saatiin tulos, mutta ei sekään nolla, kun sielläkin piti taas itse soheltaa. Vaikka hypäriltä 5 virhettä saatiin, niin silti luokan kolmanneksi sijoituttiin.
Illalla sitten tulikin riita onko uusi hieno vinkulelu Kassun vai Natkun. Natku oli ihan vakuuttunut, et hänelle tuotiin uus hieno lelu.


Marraskuun loppupuolella vihdoin koitti Ypäjän pentunäyttely, jota oltiin valmisteltu vuoden verran. Monissa näyttelyissä on mukana tullut oltua taustatiimissä, mutta nyt täysin omalla porukalla ensimmäisen kerran järjestettiin ja se tuotti hieman lisä hommaa ja pääsrapsutusta, kun ei kaikki tullutkaan selkärangasta.
Natku toki pääsi itse näyttelyyn mukaan ja kehään pyörähtämään. Natku pääsi hieman poseeramaan, kun narun toinen pää toimi epäkuranttina yleispaparatsina. Kehähuollossa hoidettiin, et varmasti kehien ruokapuoli pelaa ja Natku hoiti omanosuutensa tarkastaessaan tilat ja siivotessaan murenat lattialta.
Kehä pyörähdys tuotti Vsp-pentu sijan... Ilpo tosin olisi saanut olla kuuluttamassa, kun yks kaks jonkun äijän käppyrän ääni kaikuu yläilmoista, niin täytyyhän sille haukkua, vaikka kehää pitäisi kiertää.


Natku pääsi myös tutustumaan talven nikkarointi pajaan, kun pieniä askereita tehtiin kovalla äänellä. Hallissa saadaan varmaan taas keväästä viettää aikaa, kun aletaan tulevaa kesää valmistelmaan.
Natkua tosin ei kauheasti kiinnostanut halli, mutta se mitä tehdään niin kiinnosti kyllä. Meinasi tuosta Natkun nenän päästä tulla häikäisevän kiiltävä, kun hiemakoneeseen meinasi tutustua liian läheltä.


Marraskuun viimeisinä päivinä meilläkin oli lunta maassa. Pojilla oli lystiä kun sai kirmata lumisia teitä ja peljoja pitkin. Tosin aurinko päätti olla varjossa juuri lenkin ajan, joten auringosta ei päästy nauttimaan lenkillä. 



Natkusta kuoriutui lenkillän oikein mannekiini, kun aikansa olisi saanut päästellä höyjyjä, niin kelpasi poseerata kameralle.