Siirry pääsisältöön

Natkun ensimmäinen viikko uusissa ympyröissä.

Viikkoon on mahtunut mahdottoman paljon menoa ja viskettä.

Heti alku viikosta lähdettiin hakemaan uusia kokemuksia.
Nähtiin Raksu vuohi, jolle lipaistiin pusu turvan päähän. Jelena mummoon on tehty tuttavuutta ja kanoja käyty ihmettelemässä. Taisi ihmettely kanojen kanssa olla molemmin puoleista, kun leidit ja Olli-kukko terhakkaana tepastelivat tarhaa päästä päähän.


Maanantai iltana myös löydettiin yllättäen keskelle pihaa ilmestynyt järvi. Voi sitä riemua, kun sai vesilätäkössä juosta, pomppia, kaivaa ja läträtä. Raskaiden vesileikkien jälkeen olikin hyvä nukahtaa pyyheliinan sisään kuivattelemaan.


Tiistaina olikin vuorossa jännät äänet. Traktori huristeli pihalla ja illalla vielä käytiin konehallissa ihmettelemässä kompuran laajaa äänialaa. Jos Natkulta kysytään, niin kompura huusi kuin viimeistä huutoaan ja välillä päästäen epämääräisiä suhauksia. No eipä äänet kauaa jaksanut pikku herraa hetkauttaa.

Ollaan myös ennätetty treenaamaan yksin autossa oloa, kun ollaan oltu kahdestaan liikenteessä. Mikäs siinä odotellessa, jos kotiin päästessä pääsee kauppakassia tullaamaan.


Keskiviikko olikin shokkihoitoa Natkulle. Pieni natiainen revittiin makoisilta yöunilta neljän jäljestä aamu pisulle ja puoli kuuden aikaan auton nokka olikin jo menossa kohti uusia seikkailuja. Pikku Natku pääsi ensimmäisen kerran "päivähoitoon", kun töissä piti mennä käymään. Natku tosin aamu hepulin jälkeen oli päättänyt ottaa kahden tunnin tirsat eli kauheasti hän ei vierailullaan ennättänyt hoitajiaan viihdyttämään.

Torstaina jälleen lähdettiin seikkailemaan. Natku pääsi tekemään tuttavuutta Hilma ja Hulda kissoihin. Hilma ja Hulda ei ihan ymmärrä pienen karvaisen pallon päälle ja enemmän ihmettelevät karvapalleroa. Natkun nukkuessa Hilma ja Hulda käyvät vaivihkaa haistelemassa ihmeellistä myttyä.
Torstaina ennätettiin käydä ilahduttamassa yhtä avustettavaa ja matkalla pysähdyttiin eläinkauppaan ja ihmettelemään kaupungin hulinaa katutasosta.


Perjantai iltana päästiin tutustumaan agilityn ihmeelliseen maailmaan, kun Natku pääsi mukaan Kassun treeneihin opettelemaan paikallaan olevassa autossa oleilua. Ei ole väliä liikkuuko auto vai ollaanko paikallaan... unta vedetään pollaan, kun häkin luukku on kiinni.
Pääsi Natku myös treenien lopuksi hieman leikkimään kentälle ja tutustumaan putkeen. Putki tais olla kiva, kun muutaman kokeilu kerran jälkeen pikku herra ihan itse hakeutui putkeen.


Lauantaina käytiin tutustumassa pakettiautolla matkustamiseen. Kyllä kuljettaja paikkansa tietää. Kuskinpenkin vapautuessa Natku marssi makoilemaan kuskinpenkille. 


Loppu reissu menikin apparinpenkin alla unta pollaan vetäessä. No toisaalta hyvä, että suostuu olemaan jalkatilassa, koska apparin penkille ei mahdu yhtä ihmistä ja kahta kessua. Tosin kovin kauaa ei pikku Natku mahdu penkin alle nukkumaan.


Viikon aikana on ehditty autoilemaan oikein urakalla. Mäntästä kilometrimittarin pyörähtäessä käyntiin on siihen ennättänyt perjantai iltaan mennessä kertymään reilu 700km.
Mikäs autolla on matkustaessa, kun siellä voi onnellisena tuutua. Automatkailu koostuukin Natkun osalta nukkumisesta mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Hyvä vaan, että pikku herra osaa ottaa lunkisti automatkailun ja on mutkaton matkakumppani.

Niin ja yhteiselokin on alkanut luistamaan. Iwan on todennut, et ei toi pikku kaveri hullumpi oo. Sille voi narskutella kurkun palat pieniksi (natku tosin ei ymmärrä kurkun päälle), pikku mies hieroo mukavasti vanhoja kolottavia jäseniä, kun se leikkii Veikka Gustafssonia kiipeillessän karvavuoren päällä. Taitaa Iwan vähän tykätä pikku miehestä, kun pikku mies saa viedä luut suusta ja Iwan tarjoilee kaiken maailman maku elämyksiä pienennettynä suoraan Natkun nenän eteen.