Vuoden viimeistä päivää viedään ja tuntuu, ettei vuodesta ole vielä puoltakaan vietettynä.
Kiireinen vuosi takana, vaikkakin harrastus rintamalla ollaan hölläilty kiireiden vuoksi. Blogikin on tästä kiireestä jalkoihin jäänyt ja päivittelyt ovat jääneet, vaikka tasaiseen tahtiin kaikkea on tapahtunut.
Jotenkin vielä on niin tuoreana mielessä alkuvuoden suunnitelmat, kun pohjoismaa turneeta suunniteltiin ja alettiin pikku hiljaa myös toteuttamaan suunnitelmia. Tästäkin kahden viikon kilometrin nielentä reissusta on jo kahdeksan kuukautta.
Näyttely rintamalle oli asetettuna yksi tavoite. Tavoite saada Kassulle kolmas pohjoismaan valionarvo ja sen myöden pohjoismaiden valionarvo. Se täyttyi kuuluisalla pohjoismaa turneella. Vaikkakaan ulkomailla ei ollut tarkoitus tänä vuonna seikkailla, niin silti ennätettiin kolme reissua heittää neljään eri maahan.
Rally-tokon puolella ei sitten tavoitteisiin ylletty läheskään. Ei ole RTK2 takataskussa, mutta hommattiin edes se yksi hyväksytty tulos avoimesta luokasta, kun ns. kotikisoihin osallistuttiin. Palveluskoira liitto teki syksyllä päätöksen kisaajien lisenssistä ja katsotaan nyt sitten lähdetäänkö edes kisaamaan tulevana vuonna, vai harrastellaanko vain.
Agilityn puolella ollaan yritetty jotain tavoitteellista saada aikaiseksi. Nelisen vuotta sitten jo totesin, ettei Kassun kanssa lähdetä ikinä kisaamaan virallisissa, jos ei väliluokkaa tule medien ja maksien väliin. Keväällä jo sain sanani niellä ikinä kisaamisesta, kun agility liitto tiedoitti, että vuoden vaihteesta tulee sääntömuutos ja väliluokka pikkumaksit toteutuu.... kai tarvitsisi ihan oikeista jotain tehdä tavoitteellisesti asian eteen, kun huomisesta lähtien on mahdollisuus pikkumakseihin päästä kisaamaan. Kunhan vain olisi aikaa treenata.....
Yhdistystoiminta ja siinä mukana olo on ihan mukavaa hommaa, mutta kun on monessa mukana, niin se on myös hyvin aikaa vievää puuhaa. Tämän osalta onkin laitettu rikkakihvilä heilumaan ja ruvettu jättäytymään taka-alalle. Onhan yhdistys aktiivina tullut vietettyä viitisentoista vuotta eri yhdistyksissä ja useammassa yhtä aikaa. Silloin kun ei ollut harrastuskoiraa, niin aktiivina toimiminen täytti sen kaiken koiraan satsattavissa olevan ajan. Nyt kun on koira johon panostaa, niin ei tahdo aika enään riittää molempiin.
Iwan se mennä porskuttaa eteenpäin. Alkuvuodesta sairastettiin kennelyskä... no Iwanista se oli ensimmäisen viikon ihan nastaa, kun sai olla yötäpäivää sisällä sohvalla notkumassa, mutta viikon jälkeen alkoi makoilu kyllästyttämään ja pikaisilla ulkoilu lenkeillä keksittiin kaikki pukki hypyistä selälleen heittäytymisiin. Muuten sitä ollaan vuosi selvitty terveinä.
Sulo se on hiirikissan hommia hoidellut ja säännöllisesti tuokin saaliin näytille. Tosin nyt talven kylmien ja märkien kelien saapuessa Sulo on majoittunut sisätiloihin ja kerännyt kunnon vararavinnot luiden ympärille lämmikkeeksi.
Vuosi 2017 lukuina
Kiireinen vuosi takana, vaikkakin harrastus rintamalla ollaan hölläilty kiireiden vuoksi. Blogikin on tästä kiireestä jalkoihin jäänyt ja päivittelyt ovat jääneet, vaikka tasaiseen tahtiin kaikkea on tapahtunut.
Jotenkin vielä on niin tuoreana mielessä alkuvuoden suunnitelmat, kun pohjoismaa turneeta suunniteltiin ja alettiin pikku hiljaa myös toteuttamaan suunnitelmia. Tästäkin kahden viikon kilometrin nielentä reissusta on jo kahdeksan kuukautta.
Näyttely rintamalle oli asetettuna yksi tavoite. Tavoite saada Kassulle kolmas pohjoismaan valionarvo ja sen myöden pohjoismaiden valionarvo. Se täyttyi kuuluisalla pohjoismaa turneella. Vaikkakaan ulkomailla ei ollut tarkoitus tänä vuonna seikkailla, niin silti ennätettiin kolme reissua heittää neljään eri maahan.
Rally-tokon puolella ei sitten tavoitteisiin ylletty läheskään. Ei ole RTK2 takataskussa, mutta hommattiin edes se yksi hyväksytty tulos avoimesta luokasta, kun ns. kotikisoihin osallistuttiin. Palveluskoira liitto teki syksyllä päätöksen kisaajien lisenssistä ja katsotaan nyt sitten lähdetäänkö edes kisaamaan tulevana vuonna, vai harrastellaanko vain.
Agilityn puolella ollaan yritetty jotain tavoitteellista saada aikaiseksi. Nelisen vuotta sitten jo totesin, ettei Kassun kanssa lähdetä ikinä kisaamaan virallisissa, jos ei väliluokkaa tule medien ja maksien väliin. Keväällä jo sain sanani niellä ikinä kisaamisesta, kun agility liitto tiedoitti, että vuoden vaihteesta tulee sääntömuutos ja väliluokka pikkumaksit toteutuu.... kai tarvitsisi ihan oikeista jotain tehdä tavoitteellisesti asian eteen, kun huomisesta lähtien on mahdollisuus pikkumakseihin päästä kisaamaan. Kunhan vain olisi aikaa treenata.....
Yhdistystoiminta ja siinä mukana olo on ihan mukavaa hommaa, mutta kun on monessa mukana, niin se on myös hyvin aikaa vievää puuhaa. Tämän osalta onkin laitettu rikkakihvilä heilumaan ja ruvettu jättäytymään taka-alalle. Onhan yhdistys aktiivina tullut vietettyä viitisentoista vuotta eri yhdistyksissä ja useammassa yhtä aikaa. Silloin kun ei ollut harrastuskoiraa, niin aktiivina toimiminen täytti sen kaiken koiraan satsattavissa olevan ajan. Nyt kun on koira johon panostaa, niin ei tahdo aika enään riittää molempiin.
Iwan se mennä porskuttaa eteenpäin. Alkuvuodesta sairastettiin kennelyskä... no Iwanista se oli ensimmäisen viikon ihan nastaa, kun sai olla yötäpäivää sisällä sohvalla notkumassa, mutta viikon jälkeen alkoi makoilu kyllästyttämään ja pikaisilla ulkoilu lenkeillä keksittiin kaikki pukki hypyistä selälleen heittäytymisiin. Muuten sitä ollaan vuosi selvitty terveinä.
Sulo se on hiirikissan hommia hoidellut ja säännöllisesti tuokin saaliin näytille. Tosin nyt talven kylmien ja märkien kelien saapuessa Sulo on majoittunut sisätiloihin ja kerännyt kunnon vararavinnot luiden ympärille lämmikkeeksi.
Vuosi 2017 lukuina
- 20 näyttelyä kaikkiaan.
- 15 kotimaassa, joista kaikissa laatumaininta erinomainen, 4 kertaa rotunsa paras ja 2 kertaa vastakkaisensukupuolen paras.
- Kotimaan näyttelyistä kolme kertaa yllettiin ryhmäsijoituksille, kaksi kertaa RYP4 ja kerran RYP3
- 5 ulkomaan näyttelyä, joista kaikista laatumaininta erinomainen. Kerran rotunsa paras ja vastakkaisen sukupuolen paras.
- Kaksi valionarvoa -> DK & NORD Mva
- Koirakerho Tassujen vuoden 2016 näyttelykoira
- 4 kertaa ennätettiin käymään mätsärissä, joissa muutamassa Kassu pääsi tulevaisuuden handlereiden ohjastamaksi.
- 2 kertaa oltiin aksa epiksissä ja ForPk seuramestiksissä Kassu nappasi mölli maksien seuramestaruuden vm. 2017
- kerran virallisissa rally-toko kisoissa, joista saldona avoimen luokan hyväksytty tulos
KIITOS VUODESTA kuuluu monille...
Muutamia mainitakseni
Edelleen Millille ja Ahtille kiitokset super koirasta ja Ahtille suuri kiitos, kun poikaa on kuljettanut pitkin suomenniemeä. Niin ja ei saa unohtaa Nessi mummon viikon eläkeläiskoti rentoutumislomaa. On Nessi jatkossakin tervetullut rentoutumaan Iwan herran seuraan ja opettelemaan sylkemään pillerit pois kitusista.
Leilalle ja Mikalle ihan super kiitokset vuodesta. Puodin ovet ovat aina auki, kun turkki asiat vaivaa. Monta monituista juttutuokiota talon rappusilla... ja Mikalle super kiitos vuoden näyttelyreissu seurasta... tänä vuonna mä en sentään rikkonut mitään ;) (muistaakseni).
Ullalle ja Esalle, kun ovat Aida tyttösen päästänyt reissuille mukaan... vaikkakin välillä meinasi olla helisemässä kun ainais ahne Aida keksi kaiken syötäväksi kelpaavan. Mielikuvitusta sai käyttää mitä kaikkea koira voi keksiä syödä.
Ja unohtaa ei saa Tuikku mummia, Jelenaa ja muuta laumaa. Täytyy elvyttää viikottainen pullakahvi perinne ja jottei Kassu olisi liian fiini, niin täytyyhän sitä päästä vuohen papanoisiin heiniin piehtaroimaan, jotta turkissa olisi pikantti maaseudun tuoksu. Ja meidän poikien valkoinenkulta... kaiken hyvinvoinnin ja kiiltävän turkin rakennusaine, tuo makuhermoja hivelevä vuohenmaito.
Kiitos myös lukuisille muille, joiden nimiä voisi listata vinon pinon.
Vuosi videolle ollaan koottu tapahtumia ja kuvia vuoden varrelta. Kuvissa ennen julkaisemattomia joukossa, kun eivät ole aikaisemmin blogiin asti ennättäneet päivittymään.
KIITOS!