Vihdoin ja viimein oli meidän vuoro saada se viimeinen serti.
Ensimmäisen kerran valiokello alkoi hiljaista kuminaansa pitämään 14.7.2013, kun ensimmäinen serti napsahti tilille Hyvinkäältä. Tässä välissä tuli muutama serti haalittua, kunnes valiokellon kumina alkoi kuulumaan selkeämmin.... tosin se kumina hukkui irti pölisevän karvan joukkoon.
Viimeisen sertin haku taivalhan ei ihan ongelmiton ollut. Kun oltaisiin saatu ottaa vastaan se valioittava serti, niin meillä ei ollut karvoja juuri nimeksikään. Yritä siinä nyt sit näyttää komealta ja sertin arvoiselta, kun hapsukaiset törrötti kuin kiukkuisen siilin piikit.
Vielä muistin virkistykseksi kuva kaks vuotis synttäri päivältä. Huoh... mikä rääpäle???
Kassulla oli 11 junnuluokan näyttelyä ja 11 nuortenluokan näyttelyä takana. Pirkon kanssa siinä aamutuimaan, kun tuli viestiteltyä, niin totesin et se on sit Harjavalta 25.4, kun Kassu valioituu. Tuolloin syyskuun lopussa ei vielä ollut tuomari tietoja edes tullut, mutta Harjavalta oli laskujen mukaan 11 avoimenluokan näyttely suomessa johon menisimme. Tammikuussa Turussa serti jo väläytti olemassa olollaan ja valiokello kumahteli, mutta Turku oli vain 11 avoimenluokan näyttely, kun ulkomaat lasketaan mukaan.
Mitä tästä voimme päätellä... valioituminen Harjavallassa oli ennalta kirottu ihan selkeästi ja lukumme on selkeästi 11. Ja kukaan ei sit tuu sanoon, et tuomariin Markku Mähönen liittyy numero 11 jotenkin.
Sijoitusta sanottaessa tuli ensiksi; saa tänään erinomainen ja on luokkansa voittaja.... vitutus käyrän nostattava tauko.... ja saa myös Sa:n ja on Paras uros (Kassu oli ainut ilmoitetuista paikalla oleva uros). Hyvä etten rääkäissyt ennen, kuin kehis ennätti sanomaan; saa myös sertin, et valioituu.
Vaikkakin Kassu oli ainut uros kehässä, niin ei tuo serti tosiaankaan ollut itsestään selvyys. Sen verran tiukkalinja oli ja Kassun laiska liikkuminen ei tuntunut hyvältä, mutta arvostelu on kyllä hyvä.
Heti kun saadaan vahvistus suomen valiosta, niin päästään anomaan, myös uinumassa olevat Ruotsin, Latvian ja Liettua valionarvot.
Ensimmäisen kerran valiokello alkoi hiljaista kuminaansa pitämään 14.7.2013, kun ensimmäinen serti napsahti tilille Hyvinkäältä. Tässä välissä tuli muutama serti haalittua, kunnes valiokellon kumina alkoi kuulumaan selkeämmin.... tosin se kumina hukkui irti pölisevän karvan joukkoon.
Viimeisen sertin haku taivalhan ei ihan ongelmiton ollut. Kun oltaisiin saatu ottaa vastaan se valioittava serti, niin meillä ei ollut karvoja juuri nimeksikään. Yritä siinä nyt sit näyttää komealta ja sertin arvoiselta, kun hapsukaiset törrötti kuin kiukkuisen siilin piikit.
Vielä muistin virkistykseksi kuva kaks vuotis synttäri päivältä. Huoh... mikä rääpäle???
Kunnon turkki alkoi oikeastaan olemaan vasta tammikuussa. Joulukuussa vielä sai kauluria pöyhiä, että sai sen näyttämään tuuhealta. Joulukuun turkilla sentään saatiin jo Eriä ja Liettuasta avattua cacib tili sertien kera.
Tongitaan vielä arkistojen aarteita ja laitetaan kuva 2015 tammikuulta, joilloin kävimme Turusta pokkaamassa Vara-sertin sekä -cacibin, tuolloin meille oli jo kasvanut ne kauan kaivatut karvat.
Keväällä käytiin muutamassa näyttelyssä suomen maalla ja kierrettiin ulkomailta haalimassa sertejä odottamaan suomen valioitumista.
Olinko onnekkaasti kironnut valioitumis taipaleemme vai kuinka, mutta hauska yhteensattuma tähänkin piiloutuu.
Eckerön loma/ näyttelyreissulla aamuvirkku ketutusta kärsivänä, toimettomana sängyssä kattoa katsellessa teevadin kokoisin silmin, kun ei nukuta niin ei nukuta.... aloin selailemaan suomen näyttelykalenteria...Kassulla oli 11 junnuluokan näyttelyä ja 11 nuortenluokan näyttelyä takana. Pirkon kanssa siinä aamutuimaan, kun tuli viestiteltyä, niin totesin et se on sit Harjavalta 25.4, kun Kassu valioituu. Tuolloin syyskuun lopussa ei vielä ollut tuomari tietoja edes tullut, mutta Harjavalta oli laskujen mukaan 11 avoimenluokan näyttely suomessa johon menisimme. Tammikuussa Turussa serti jo väläytti olemassa olollaan ja valiokello kumahteli, mutta Turku oli vain 11 avoimenluokan näyttely, kun ulkomaat lasketaan mukaan.
Mitä tästä voimme päätellä... valioituminen Harjavallassa oli ennalta kirottu ihan selkeästi ja lukumme on selkeästi 11. Ja kukaan ei sit tuu sanoon, et tuomariin Markku Mähönen liittyy numero 11 jotenkin.
Syvennytäämpä tarkemmin tähän maagiseen päivään.
Tuomarina Harjavallassa tässä maagisessa 11 avoimenluokan näyttelyssä toimi Markku Mähönen.
En tiedä kumpi nosti paremmin fiilikset kattoon. Se että saimme sen mitä haimme eli sertin, joka valioitti Kassun vai tuomarin sanat Kassun turkista.
Markku Mähösen ylistävät sanat Kassun turkinlaadusta ovat vieläkin yhtä kihelmöivän kuuloiset ja arvostelusta löytyvä lauseen pätkä saa hymyn nousemaan uudelleen ja uudelleen. Lauseen pätkä kuuluu näin; Hyvän laatuinen ja kauniisti laitettu karvapeite. Se työ mitä on tullut tehtyä, niin ei ole mennyt hukkaan, kun se myös huomataan. Mähönen vielä ruusukkeita jaettaessa kopeloi uudelleen ja uudelleen Kassun turkkia ja kehui, kuinka hyvä laatuinen se on. Kassu ja sen turkinlaatu, kun ovat silmäteräni, niin tämä lämmittää niin kovin mieltä.
Kassu ei aivan parhaimmassa vireessä ollut kehässä. Kuinka nyt sitten taas sattuikin ensimmäinen ihan oikeasti lämmin ja tuuleton päivä juuri siihen ensimmäiseen ulkonäyttely päivään. Seistä kyllä jaksoi oikein hienosti, mutta juoksu tahtoi olla hieman tahmeaa.
Tuomari oli pitänyt melko tiukkaa linjaa pienemmissä saksalaisissa ja Kassun hieman laiska liikkuminen ei oikein vakuuttanut ainakaan minua.Sijoitusta sanottaessa tuli ensiksi; saa tänään erinomainen ja on luokkansa voittaja.... vitutus käyrän nostattava tauko.... ja saa myös Sa:n ja on Paras uros (Kassu oli ainut ilmoitetuista paikalla oleva uros). Hyvä etten rääkäissyt ennen, kuin kehis ennätti sanomaan; saa myös sertin, et valioituu.
Vaikkakin Kassu oli ainut uros kehässä, niin ei tuo serti tosiaankaan ollut itsestään selvyys. Sen verran tiukkalinja oli ja Kassun laiska liikkuminen ei tuntunut hyvältä, mutta arvostelu on kyllä hyvä.
Ilveilen tuomarille. |
Rop kehään saimme vastaan sukulaisen, kun Kassun isotäti Nessa (Eswood Noor) oli narttujen paras. Nessa on Kassun isoäidin Nessin (Eswood Nereidan) sisko.
Kassu vei sukulais mittelössä pidemmän korren ollen Rop.
Kassun tulos rivi Avo Eri1 Sa Pu1 Sert Rop Mva
Eikä meillä ihan huonosti mennyt ryhmäkehässä. Tuomari Harry Tast näki jotain Kassussa, kun seitsemän parhaan joukkoon nosti, mutta tästä ei sitten enään palkinto pallille ylletty ja Kassua ihan selkeästi alkoi myös jo kyllästyttämään seisoskelu. Kokoomassa meitä jo seisotettiin kiitettävästi, kun isossa kehässä arvosteltiin veteraanit sekä kasvattajat esiervosteluineen ja koko tämän ajan 5 sai seisoskella kokooman puolella.
Heti kun saadaan vahvistus suomen valiosta, niin päästään anomaan, myös uinumassa olevat Ruotsin, Latvian ja Liettua valionarvot.
Nyt voi sanoa, että jokseenkin tyhjä tankki ja miettii mitä seuraavaksi... No eiköhän tästä jotain keksi ja onhan noita näytelmiä mihin ollaan jo ilmoittauduttu. Sitä voisikin ruveta miettimään valio bileitä... eli Milli et kumppanit valmistautuu, kun me rantaudumme Mänttään, silloin on jotain speciaalii todennäköisesti tiedossa.
Jos sitä myös miettisi keskittymistä noihin muihin harrastuslajeihin.
Vielä kerran suuri kiitos kaikille meitä tukeneille ja kannustaneille.
Millille erityis kiitos hienosta koirasta, jonka kanssa maailman valloitus on vasta edessä päin ja kiitos niistä monista monista tunneista, kun on suunniteltu tulevaa ja purettu menneen ketutusta. Puhelinja ei suinkaan viilene, kun uusia suunnitelmia ruvetaan punomaan. Tämähän oli vasta ensimmäinen välietappi. Ja sori Ahti... ei me maheta mitään, jos juttua riittää ;)