Kuopio reissusta, kun miltein suoraan jatkoin Jyväskylään, niin päätin satojen autossa vietettyjen kilometrien lomassa vielä poiketa/ koukata Millin ja Ahdin luokse. Reissusta mukaan tarttui erkkarin parikilpailun voitto ruusuke ja pokaali. Ruusuke kyllä vielä odottaa jatko kuljetusta Darman hoteisiin.
Mutta siirrytäänpä niihin kauniisiin, harmaisiin ja pörröisiin pääsiäisnoitiin.
Pääsiäinen on ollut tähän asti oikein kessunkarvan täyteinen, joten lähdetään purkamaan sitä ja edetäämpä käännetyssä järjestyksessä.
Lankalauantaina suuntasimme Laitilan ryhmä näyttelyyn. Olin jotenkin ilmoittaessani kuvitellut kyseisen näyttelyn olevan ulkona... pöh... jo näyttelyn etusivullakin lukee SISÄNÄYTTELY.
Ei tuo niitä ihanimpia paikkoja koiralle ollut. Kaikuva jäähalli, jossa oli ahtaat käytävät, katto josta heijastui kaikki liike ja hajuja huokuva betonipohja ( tai vastaava). Hallissa oli sen verran hyvä meteli, ettei Kassu edes ensiksi tajunnut, että tuomari Jari Fors viheltelee vieressä. Katsoo vain minua -Mitä siinä vislailet, minähän katson sinua. Lopulta Kassukin tajusi, et se on tuomari joka vislailee äipän olan takana. Lattiasta huokui sen verran hyvät tuoksut, et pää tahtoi painua juoksussa alas ja tämähän näkyi sitten arvostelussa. Katsoin jo juoksuttaessa, ettei ihan hyvin juokse ja lyhyellä taka-askeleellahan Kassu oli juossut. Muutenkaan Kassu ei ihan parhaimmillaan ollut tuolla. Meteli, tytöt vai mikä lie vaikutti olemukseen.
Fors ei mitenkään löyhällä tuulella ollut (katselin sivusilmällä muitakin rotuja). Viidestä kessu uroksesta vain kaksi sai Sa:n, junnu uros ja Kassu nuorten luokassa. Kassu sijoittui paras uros kehässä toiseksi ja sai vara-sertin. Tulos siis oli kokonaisuudessaa Nuorten Eri1 Sa Pu2 v-Sert.
Suomenpystykorvissa jatkui sama tiukka linja. Ei ollut onni myöten Pinjalla (Poution Pinja). Eh:n Fors antoi. Harmillisesti Pinja päättänyt aloittaa karvan lähdön ja karva ei ole parhaimmassa loistossaan, eikä tuo hallikaan ollut tuollaiselle metsäkoiralle parhaimpia paikkoja.
Loppuun asti hengailtiin näyttelyssä, kun odottelu aika ryhmiin ei ollut mahdoton ja Silja kyseli, josko jäätäisiin jeesimään ryhmiin Arvon ja Ruutin (kessujen rop-vet ja rop koirat) kehään viennissä. Mikäs siinä päivää viettäessä ja odotellessa, kun on hyvää seuraa ja suklaata (kiitos tarjoilusta Silja). Ja tulipahan hyvin tyhjennettyä taskut nameista Arvon kanssa kehänlaidalla odotellessa (yleensä nameja aina jää taskujen pohjalle kuivumaan).
Jatketaanpa pääsiäistä käännetyssä järjestyksessä.
Pitkäperjantaihinkin kuului kessuja. Lähdettiin tekemään Waata valloitusta Salon mätsäriin, kolmen eri "aakkosen" kera. "Aakkosia" oli edustamassa C,D ja E, elikkä Kide (W.Cladina), Kassu (W.Daucus) ja Elmo (W.Elymus).Tällä kertaa ei tullut mainetta ja mammonaa, mutta paljon hyvää treeniä itse kullekin. Kide ja Kassu saivat isoissa koirissa punaiset ja Kiden punaisesta täytyy olla erityisen ylpeä. Elmo sai pennuissa sinisen. Elmolla on vielä niin paljon energiaa ja tutkittavaa maailmassa, ettei malttaisi millään pysyä paikoillaan.
Seuraavat kolme kuvaa todistaa kuinka vaikeaa on kuvata onnettomalla pokkari kameralla kolmea Kessua. Siis yksikään niistä kuvista ei onnistunut... Nekin missä koirat ja ihmiset oli edes hieman oikeaan suuntaan niin oli tuo onneton kivikautinen pokkari päättänyt ylivaloittaa kuvan.
Nyt taas muistin miksi tuokin kamera on jo monta vuotta lojunut näyttelyrepun pohjalla käyttämättömänä. Sitä en kyllä ymmärrä, kuinka olen joskus tuolla kameralla saanut hyviä kuvia belgeistä, kaukkareista, vuohista, kanoista ja ties mistä. Yksi vaihtoehto tietenkin on... kessut ja kessujen omistajat ovat paljon vauhdikkaampia. |
| Kide, Kassu ja Elmo |
Kuvia selatessa alkoi oikein naurattamaan. Kassu ja Kide seisoo niin nätisti rinnakkain, kuin kaksi marjaa. Tätä se ei suinkaan ollut kehän laidalla. Kassu uskaltautui hetkeksikin Kiden ilmatilaan niin jo tuli komenttia ja Kide katsoi tuohtuneen näköisenä ihmisiä -mua taas ahdistellaan, eikä mitään tehdä.
Kun yhteiskuvat oli otettu ja Kide vapautettu tuskasta poseerata poikien kanssa, niin pääsi Elmo yksityiskäsittelyyn. Ei tuo yhdenkään kessun kuvaaminen helppoa ollut. Sentään muutama edes sinne päin onnistunut otos tuli. Tosin Elmo on kuvissa yltäpäältä kuivassa ruohossa, kun ennätti triljoona kertaa kierimään nurmikolla.
 |
| W. Elymus "Elmo" |
Kuvaus session jälkeen pojat pääsivät hieman vielä tuttavuutta tekemään. Elmoa kun näkee niin täytyy todeta, on Kassu rauhoittunut. Ei tuo Elmon meno kauaksi jää Kassun koohotuksesta pienenä. Tosin Kassun eduksi täytyy sanoa... Hyötyä on ollut ja on nytkin, kun pienestä pitäen Kassu on joutunut tapittamaan kameraa, kuin suolapatsas. Tosin Kassun on ollut pakko tai prkl on lennellyt, kun yksinään olen paljon Kassua kuvannut.
Mätsäri päivän päätteeksi käytiin vielä kyläilemässä ja ihmettelemässä kerrostalon ääniä sekä hissiä pitkästä aikaan. Ties kuinka monta kertaa olla tuollakin hissillä kuljettu ja nyt vasta Kassu tajus et ovi liikkuu hissin liikkuessa... tai siis se hissihän liikkuu kuilussaan ja ovi pysyy paikallaan.
Kiitos kessun täyteisestä pääsiäisestä (tähän astisesta) Kidelle, Elmolle, Arvolle, Ruutille, Terhille, Villelle, Kristiinalle ja Siljalle.