Siirry pääsisältöön

Tulvavaara ja unikekoja.

Viimepäivien pörinöitä on pahasti haitannut vesisateet ja uhkaava tulva. Jos oltaisiin pohjanmaalla niin voisi todeta laulun sanoin -- tulvii pohjanmaa --.

No se oli vain uhkaava tilanne, josta selvittiin ojan auki kaivuulla, mutta tulva vaara oli ilmeinen poikien tarhoissa, kuten kuvasta ennen ja jälkeen voi todeta.


Pojat alkoivat jo vakavasti miettimään yksissätuumin sateen tauottua, mitä asialle voisi tehdä ennen kuin mökin kulma nitkahtaa ja peppuvillat kastuu.


Poikien tähystys kumpareetkin alkavat olemaan menneen talven lumia. Tsäkun kumpareella pystyy vielä juuri ja juuri istumaan. Iwanin kumpare onkin mallia uppoava.


Tsäku on ottanut rennosti sadepäivät. Vanha herra ei kummoisia enään jaksa hötkyillä, paitsi silloin, kun joku julkeaa häiritä hänen päiväuniaan, eikä edes tuo syötävää mukanaan. Muuten edelleenkään Tsäkun selässä ei ole vikaa... mutten ei voi nukkua noin mutkalla.



Iwankin on muuttanut terassikoiraksi, mutta muutama vesitippa ei herraa häiritse, jos paparazzit hiippailevat tarhan liepeillä. Iwan on kuin paraskin julkimo... huudetaan hävyttömyyksiä suu vaahdossa paparazzi raukalle.



Misse sen sijaan ottaa kaiken ilon irti niistä muutamista auringon säteistä mitä pilviharson välistä pilkahtelee.


     

Mutta jatketaan harjoituksia siitä mihin jäätiinkin. Eli eikun torjumaan tulvia ja kerämään lumenalta paljastuneita jätöksiä. Tsau.