Taas on syksy mennyt ja talven ensimmäiset pakkaset saapuneet (tai siis jo hellittäneet).
Noin suurin piirtein kuukausi takaperin totesin pakkasten tulevan. No pari viikkoa siitä meni, kun saimme lunta ja kunnon pakkaset. Ei taaskaan vanhan herran sääpalvelu pettänyt. Elikkäs Tsäkur aloitti kaljuuntumisen ja kun karvat oli tiputettu niin saapui kovat pakkaset. Kohta otan lisänimen "koirankarvoista sään ennustaja" käyttöön.
Sitä mieltä olen, tämä ei voi olla enään sattumaa. Neljättä syksyä tunnen Tsäkurin ja joka vuosi sama kaava.
Asiasta toiseen. Joko siitä on neljä vuotta, kun herra saapui karvatollojen ja erittäin karvaisen maton kera. Se matto on muuten edelleen tallella, eikä siitä vieläkään todennäköisesti ole kaikki ne karvat irronneet. Tuikku mummille tiedoksi.. se on hyvä matto ja lähti ne karvat melkein siitä irti (muistatkos se tumma matto).
Mutta asiaan palatakseni. Pakkaset tuli ja Tsäkurin karvat lähtivät. Jotain tarvi keksiä, jotta herra tarkenee olla pihalla. Ens hätään pari paitaa ronskisti leikaten ja ne niskaan. Oli muuten aika törkeä luomus ja Tsäkurkin sen taisi tajuta, kun oli niin nolon näköisenä. Tänään hän vihdoin sai koti ompelimon luomuksen. Täysin omanpään luomus.
Ihailkaa muotitietoista vanhaa herraa, jolla on hihatin ja "kulta"mantteli fleese vuorella.
Noin suurin piirtein kuukausi takaperin totesin pakkasten tulevan. No pari viikkoa siitä meni, kun saimme lunta ja kunnon pakkaset. Ei taaskaan vanhan herran sääpalvelu pettänyt. Elikkäs Tsäkur aloitti kaljuuntumisen ja kun karvat oli tiputettu niin saapui kovat pakkaset. Kohta otan lisänimen "koirankarvoista sään ennustaja" käyttöön.
Sitä mieltä olen, tämä ei voi olla enään sattumaa. Neljättä syksyä tunnen Tsäkurin ja joka vuosi sama kaava.
Asiasta toiseen. Joko siitä on neljä vuotta, kun herra saapui karvatollojen ja erittäin karvaisen maton kera. Se matto on muuten edelleen tallella, eikä siitä vieläkään todennäköisesti ole kaikki ne karvat irronneet. Tuikku mummille tiedoksi.. se on hyvä matto ja lähti ne karvat melkein siitä irti (muistatkos se tumma matto).
Mutta asiaan palatakseni. Pakkaset tuli ja Tsäkurin karvat lähtivät. Jotain tarvi keksiä, jotta herra tarkenee olla pihalla. Ens hätään pari paitaa ronskisti leikaten ja ne niskaan. Oli muuten aika törkeä luomus ja Tsäkurkin sen taisi tajuta, kun oli niin nolon näköisenä. Tänään hän vihdoin sai koti ompelimon luomuksen. Täysin omanpään luomus.
Ihailkaa muotitietoista vanhaa herraa, jolla on hihatin ja "kulta"mantteli fleese vuorella.
Pientä tuotekehitystä vielä vaatii, mutta on tämä tyhjää parempi. Tsäkurkin tuntuu olevan erittäin tyytyväinen, kun ilme muuttui iloisemmaksi uuden puvun myötä.
Vaikka itse sanonkin, mutta hyvin se onnistui ensimmäiseksi versioksi.
Vaikka itse sanonkin, mutta hyvin se onnistui ensimmäiseksi versioksi.
No hulinaa on riittänyt. Porukan nuorin harmaaparta oli viikonloppu hoidossa. Kyllä taas riitti menoa ja meininkiä, kun samalla tontilla tassuttaa kolme koiraa ja yksi itsepäinen marakatti kissa. Kerrankin tuli myös ikuistettua vanha herra Roope.
Ei Roope kyllä juuri noin harmaalta näytä livenä. Taisi juuri metsän taakse laskeva aurinko ja kova pakkanen tehdä tepposet ja teki herrasta huomattavasti vanhemman näköisen. Tosin eikö harmaat ole muotia.
Roopen kanssa olisi tarkoitus ensikesänä lähteä jälleen kerran näyttelyjä kiertämään. Jokin harrastus on mukava olla olemassa, kun tuo meidän tottis ura taisi tyssätä ikänäköön. Tuntuu herran näkö olevan sen verran huono, ettei viitsi kovin treenailla näköä vaativia juttuja. Tosin se vähä mitä nykyään tehdään, niin tehdään sitäkin innokkaammin.
Roopen kanssa olisi tarkoitus ensikesänä lähteä jälleen kerran näyttelyjä kiertämään. Jokin harrastus on mukava olla olemassa, kun tuo meidän tottis ura taisi tyssätä ikänäköön. Tuntuu herran näkö olevan sen verran huono, ettei viitsi kovin treenailla näköä vaativia juttuja. Tosin se vähä mitä nykyään tehdään, niin tehdään sitäkin innokkaammin.
Iwan se ei tiedä vaihtaako karvaa vai ei. (Ollakko vaiko eikö olla??) Keväällä aloitti karvan tiputuksen ,mutta lopetti helteiden tultua. Syksyllä aloitti, kun ilmat viileni, mutta ne viilenivät ilmeisesti liikaa, kun taas on päättänyt lopettaa. Kohta se on harmaan vaalean ruskea, kun on uutta ja vanhaa villaa. Ensi keväänä kylä hukkuu villaan, jos herra päättää luopua villoistaan (mielestäni olisi syytä).
Loppuun vielä jonnin joutavia kuvia. Missen poseeraukset lankakerän kanssa, salaperäinen käpyjen kerääjä ja poikien kuvien tuunatut kehykset.