Roope pääsi lauantaina Aurassa ja sunnuntaina Ypäjällä aiheuttamaan ihmetystä metsämiesten parissa.
Roope oli henkisenä tukena ja turvana "tyttöystävälleen" Suomenpystykorva merkkiselle Neealle. Neea tahtoo vähän kavahtaa isoja koiria ja se on oppinut Roopen rinnalla kulkemaan, niin ajateltiin jos tyttö osaisi olla vapautuneemmin näytelmissä, kun on tuttu ja turvallinen hulivili rinnalla. No tämä oli kyllä Roopellekin hyvää harjoitusta ja paineiden purkua ennen oman näyttelykauden alkua.
Tulipahan lauantaina kokeiltua mitä Roope tuumaa sisänäyttelyistä, kun Auran näyttely oli sisällä (onneksi, kun räntää/lunta tuli taivaan täydeltä). Roope oli todella nätisti Aurassa ja itseasiassa vielä nätimmin kuin sunnuntaina ulkonäyttelyssä. Tuolla Aurassakin joutui olemaan todella läheisessä kontaktissa toisiin uroksiin ja sai koko ajan olla valppaana ettei vaan tule nappauksia, mutta Roope osasi olla todella lunkisti, pisti jopa makuulleen, kun odottelimme Neea kehästä. Viikonloppu meni muutenkin hienosti, kun Neea sai lauantaina sertin ollen paras narttu2 ja sunnuntaina eri:n, tuomarilta, joka taisi arvostaa enemmän näyttely tyyppistä pystykorvaa.
Roope oli henkisenä tukena ja turvana "tyttöystävälleen" Suomenpystykorva merkkiselle Neealle. Neea tahtoo vähän kavahtaa isoja koiria ja se on oppinut Roopen rinnalla kulkemaan, niin ajateltiin jos tyttö osaisi olla vapautuneemmin näytelmissä, kun on tuttu ja turvallinen hulivili rinnalla. No tämä oli kyllä Roopellekin hyvää harjoitusta ja paineiden purkua ennen oman näyttelykauden alkua.
Tulipahan lauantaina kokeiltua mitä Roope tuumaa sisänäyttelyistä, kun Auran näyttely oli sisällä (onneksi, kun räntää/lunta tuli taivaan täydeltä). Roope oli todella nätisti Aurassa ja itseasiassa vielä nätimmin kuin sunnuntaina ulkonäyttelyssä. Tuolla Aurassakin joutui olemaan todella läheisessä kontaktissa toisiin uroksiin ja sai koko ajan olla valppaana ettei vaan tule nappauksia, mutta Roope osasi olla todella lunkisti, pisti jopa makuulleen, kun odottelimme Neea kehästä. Viikonloppu meni muutenkin hienosti, kun Neea sai lauantaina sertin ollen paras narttu2 ja sunnuntaina eri:n, tuomarilta, joka taisi arvostaa enemmän näyttely tyyppistä pystykorvaa.
Neea yritti sunnuntai aamuna Iwania kanssaan leikkimään ja olisi Iwan varmaan mennytkin, jos ei olisi ollut remmissä. Tuossa vaan on se jos nuo leikkii keskenään ja Iwan pääsee kerran huitaseen leipälapiollaan niin Neea on kuin märkärätti.
Pappalakin on ollut aktiviteetteja.. Viime viikolla tehtiin jälki sinä ainoana aamupäivänä, kun ei meinannut lähteä tuulen mukana. Minä tosin hävisin tuulelle kilpajuoksun. Jäljenteon ja ajon välillä oli ikävästi tuuli voimistunut. Vastatuuleen jäljestys meni todella hyvin, mutta sivutuleen ei meinannut enään onnistua ja loppujälki olikin siksakkaamista jäljen päällä, kun Tsäkur tahtoi aina ajautui jäljen sivuun. Hyvin herra kuitenkin jäljen teki ja kulmakin meni todella hienosti. Niin tämä oli papan toinen jälki ja se tehtiin tällä kertaa pellolle. Tsäkur vaan tykkää enemmän jäljestää metsässä ja siellä aijonkin jäljen hioa melko varmaksi ennen kuin mennään uudelleen pellolle.
Bobin jalkakin se on taas reistaillut ja siihen aloitettiin carthroven piikki kuuri. Taisi jalan kipeytymiseen/jäykistymiseen vaikuttaa se, kun pojat olivat olleet todella paljon viikonloppuna ulkona ja Bobi oli makoillut kylmässä maassa ja välillä spurtannut autojen perään. No jalka alkoi taas jo olemaan parempi vaikka oli vasta saanut yhden piikin, mutta se sattui sunnuntaina uudelleen, kun iskä oli nostanut herraa autoon. Bobi ei ole mikään helppo nostettava, kun ei saa auttaa mukamas. Tosin hyppää Bobi aina välillä itsekkin autoon, varsinkin eläinlääkärin pihalla ja ehkä tuo autoon hyppäämättömyys johtuu myös siitä, kun tuossa Mondeossa ei ole mitkään koira ihanteelliset penkit muotoillultaan.
Meillä muuten on kaikki pojat (bobista tosin en tiedä) niin pakettiauto poikia. Roopekin istui ylväännäköisenä Neean vieressä paketti auton takapoksin istuintasolla.
Tsäkur toivottaa kaikille oikein hyvää alkavaa viikkoa.
(Kuvassa renuaa pakun väliseinän päällä ja katselee mitä edessä tapahtuu).
Pappalakin on ollut aktiviteetteja.. Viime viikolla tehtiin jälki sinä ainoana aamupäivänä, kun ei meinannut lähteä tuulen mukana. Minä tosin hävisin tuulelle kilpajuoksun. Jäljenteon ja ajon välillä oli ikävästi tuuli voimistunut. Vastatuuleen jäljestys meni todella hyvin, mutta sivutuleen ei meinannut enään onnistua ja loppujälki olikin siksakkaamista jäljen päällä, kun Tsäkur tahtoi aina ajautui jäljen sivuun. Hyvin herra kuitenkin jäljen teki ja kulmakin meni todella hienosti. Niin tämä oli papan toinen jälki ja se tehtiin tällä kertaa pellolle. Tsäkur vaan tykkää enemmän jäljestää metsässä ja siellä aijonkin jäljen hioa melko varmaksi ennen kuin mennään uudelleen pellolle.
Bobin jalkakin se on taas reistaillut ja siihen aloitettiin carthroven piikki kuuri. Taisi jalan kipeytymiseen/jäykistymiseen vaikuttaa se, kun pojat olivat olleet todella paljon viikonloppuna ulkona ja Bobi oli makoillut kylmässä maassa ja välillä spurtannut autojen perään. No jalka alkoi taas jo olemaan parempi vaikka oli vasta saanut yhden piikin, mutta se sattui sunnuntaina uudelleen, kun iskä oli nostanut herraa autoon. Bobi ei ole mikään helppo nostettava, kun ei saa auttaa mukamas. Tosin hyppää Bobi aina välillä itsekkin autoon, varsinkin eläinlääkärin pihalla ja ehkä tuo autoon hyppäämättömyys johtuu myös siitä, kun tuossa Mondeossa ei ole mitkään koira ihanteelliset penkit muotoillultaan.
Meillä muuten on kaikki pojat (bobista tosin en tiedä) niin pakettiauto poikia. Roopekin istui ylväännäköisenä Neean vieressä paketti auton takapoksin istuintasolla.
Tsäkur toivottaa kaikille oikein hyvää alkavaa viikkoa.
(Kuvassa renuaa pakun väliseinän päällä ja katselee mitä edessä tapahtuu).