No niin nyt kun on vihdoin ja viimein lumet sulanut pois niin että pääsi jälkeä tekemään, niin Tsäkur sai lähteä kokeilemaan jäljestystä. Jälki tehtiin 21.3.2007.
Tein reilusti pitkän jäljen aloittelijalle, kun oli tullut sellainen tunne et tuo Pappa kyllä osaa jäljestää... sen verran tehokkaasti käyttää nenäänsä. Niin tuosta nenän tehokkaasti käyttämisestä... Kun Pappa mennä nuuskutteli/ tuhisi niin hyvä ettei sammaleet lentänyt sivuun, kun sen verran kova tuhnutus kävi, kun makkara jäljen perässä mennä vinttas.
Tein reilusti pitkän jäljen aloittelijalle, kun oli tullut sellainen tunne et tuo Pappa kyllä osaa jäljestää... sen verran tehokkaasti käyttää nenäänsä. Niin tuosta nenän tehokkaasti käyttämisestä... Kun Pappa mennä nuuskutteli/ tuhisi niin hyvä ettei sammaleet lentänyt sivuun, kun sen verran kova tuhnutus kävi, kun makkara jäljen perässä mennä vinttas.
Tsäkun on kyllä rauhallinen belgeihin verrattuna. Se mennä nuuskutteli kaikessa rauhassa, siinä samalla kerkes itse maisemia ihailemaan. Pappa ei pahemmin syönyt jälki makkaroita joita olin ripotellut metsään.
Jäljen tein kuusi/mänty metsään ruohikkoiselle pohjalle. Makkara toimi huokutin hajuna.
Vaikka kivelikko osui matkan varrelle niin ei se vauhtia hidastanut, muuten kuin jokainen kiven väli piti tarkistaa ja nuuskuttaa.
Jälki oli vanhennut reilun puoltuntia, kun kävelimmä kotoa jäljelle. Niin ja tuohon jälki remmiin ei kannata kiinnittää huomiota. Eihän mulla tietenkään ollut pitkää liinaa kotona, mutta onnistu tuo tuollakin, kun kaksi pitkää remmiä liitti peräkkäin.
Niin ja lopulta löytyi se palkkakin, vaikka pienen hukan Pappa teki juuri ennen jäljen loppua.
Tuossa kun seurasin Papan nuuskuttelua tuli ihan olo: ihan kuin sillä oltaisiin ennenkin jäljestetty, johon en kyllä usko tippaakaan.
Tuossa kun seurasin Papan nuuskuttelua tuli ihan olo: ihan kuin sillä oltaisiin ennenkin jäljestetty, johon en kyllä usko tippaakaan.
* * * * *
Iwaninkin kanssa pitäisi kokeilla jäljen saloihin paneutumista. Tosin en tiedä mitä käytän jäljen tekoon, kun herra on päättänyt lopetta kaiken maailman jauho makkaroiden ja nakkien syönnin.
Roopenkin kanssa pitäisi päästä metsälle ym. treenaamaan, mutta sen kanssa olen ajatellut jos menis oikein paikalliseen seuraan, kun on kuitenkin ajatuksena Roopen kanssa joskus päästä kisaamaan.
Niin ja Roope lähtee Salon ja Paraisten näyttelyyn. Pappakin toivottavasti pääsee toiseen näyttelyyn mukaan turistiksi, mutta se riippuu onko meillä sikseen paku johon voi ottaa kaksi urosta, jotka ei siedä vieraita uroksia.
Tuossa myös katselin Roopen näyttely kalenteria ja näillä nykymin näyttää et kesäkuussa ei ole yhtään näyttelyä ja elokuussakin olisi vain 1.
Bobikin mennä tassuttelee, vaikka hieman se takajalka vaivaa, mutta nyt tulee taas lämpöiset säät, eikä maa ole kylmä. Bobilla ja Roopella on myös uusi lenkkikaveri.. Suomenpystykorva merkkinen Neea tyttö.
Tsäkurkin kävi eilen moikkaamassa pystykorva tyttöjä, mutta ei oikein lämmennyt, vaikka Milla muori yritti liehitellä, Tsäkur se vaan käänsi pään pois ja lähti peppuvillan heiluen sisälle lihapatojen ääreen. Noora nyt ei Tsäkurin lähelle enään tule olenkaan on vaan kopin takana piilossa. Ilmeisesti Nooralle riitti se, kun sai vähän aikaa sitten sammaltuppaan keskelle otsalohkoa, kun Tsäkur vähän innostui kuopimaan.
Mutta ei täällä tämän ihmeempiä tällä kertaa.
Aurinkoista kevättä kaikkille toivottelevat Pojat.