Siirry pääsisältöön

Tervehdys pitkästä aikaa.

Eipä täällä mitään ihmeempiä ole tapahtunut sitten tammikuun jälkeen.

Bobin jalka toimii paremmin piikki kuurin ansioista ja Vanha herrakin vanheni vuodella tuossa tammikuun viimeinen päivä. Bobi on nyt 12 vuotiasta vanha vaari, joka jaksaa mennä köpöttää nuoremman perässä.

Tällä meidän toisella pappalla eli Tsäkurilla ei kyllä ikä paina. Tsäkur on päättänyt ruveta elämään uutta nuoruutta ja aina välillä saa herraa toppuutella, kun innostutaan niin kovin. Välillä myös tulee mieleen kumpi meillä on se 7,5 vuotias ja 11kk kaukkari. Niin tasan kuukauden kuluttua päästään juhlimaan 1-vuotis kemuja, kun Iwan ja hänen sisaruksensa täyttävät vuoden (Olga tosin tulee päivän jäljessä kun on syntynyt 19 päivä).

Pakkaset oli ja meni. Muutamana aamuna tuli otettua Tsäkur yläkertaan, kun ei viitsinyt jättää sitä pihalle, kun mitari oli päälle 30 pakkas asteessa ja papan varpaita palelsi. Pappa tosin oppi paukku pakkasilla hyvän jipon, millä voi yrittää sisälle pääsyä. Tarpeeksi surkea ilme naamalle ja nostella etutassuja vuoron perään ihan kuin paleltaisi, tosin tuo ei mene läpi kun se tekee sitä 5 asteen pakkasillakin.
Pappa nyt on muutenkin kunnostautunut. Eräänä päivänä veteli lasagneen tarkoitetun jauhelihan parempiin suihin (tuohon meni aikaa sen verran et Marko kiersi apukuskin puolelta kuskin puolelle). No Marko oli tietenkin torunut pappaa ja siitäkös pappa oli suivaantunut. Kiusaksi se päätti levitellä täyden maito purkin autoon sillä välin, kun Marko oli viemässä UUTTA jauhelihaa jääkaappiin turvaan. Marko ei ollut yhtään iloinen, kun taas minä sain päivän parhaat naurut, kun kuulin asiasta.

Tsäkur on myös kunnostautunut vapaana juoksemiseen. Herra on saanut juoksennella pihalla vapaana, eikä sillä ole mitään mielenkiintoa lähteä karkuun ja autoonhan tuo tulisi samantien kun oven avais. Tsäkur kun on himpan auto orjentoitunut.
Tsäkurin ruokahalukin on tasaantunut ja herra on jo pitkän aikaa syönyt kerran päivässä. Pappa on myös ihan huomaamatta saanut muutaman liikakilon. Olen myös miettinyt josko Pappa joskus voisi viettää paastopäivää, mutta se on tulevaisuuden suunnitelmissa ja mietteissä.

Iwanille ei nyt ihmeempiä kuulu nukkuu, syö, vahtii ja leikkii Jelenan kanssa. Tosin on Iwanista jotain kerrottavaa.. se on oppinut nostamaan kinttuaan kuin isot pojat ja merkkailee kovin. Meillä sisällä kaukkari pojat merkkaa vuoronperään keittiön ovenpieltä (tosin nyt viikkoon ne ei ole muistanut tehdä sitä).

Roopelle olen katsellut näyttelyitä joihin mennä ja ensimmäinen näyttely johon varmasti mennään on toukokuussa. Näyttely reissuilla saattaa myös näkyä kaukkari herramme jos säät ovat suotuisat ja meillä on auto johon voi ottaa kaksi urosta yhtä aikaa kyytiin.

Mutta ei täällä tämän ihmeempiä. Kuulumisia tulee taas joskus.