Lehtirannan Wolflimit

Syyskuun kun alkoi, päätti Natku kokeilla uutta lookia ja asensi päähän pannan. Ei hullumman näköinen uus look ja ottatukkakin pysyi pois silmiltä luuta syödessä. Syyskuun viileinä aamuina kelpasi ottaa aamutirsat isoveljen kyljessä. Aamun vahtivuorot Natiaisen kanssa sai hoitaa Kassu, kun Iwan veti vielä sikeitä sisällä. Syyskuun 7 päivä lähdettiin ajelemaan Kihniöön näytelmiin. Natku pääsi turistina mukaan ihmettelemään toimintaa. Kassu pääsi kehässä pyörähtämään ja saikin ainoana Sa:n ja oli lopulta ROP tiukalla Pirjo Aaltosella. Kehän jälkeen riemulla ei ollut raajaa, kun Natku pääsi siskopuoli Janen kanssa leikkimään. Ja tokikaan suorinta tietä Kihniöltä ei kotio eksytty, kun pieni koukaus tehtiin Mänttän kautta. Natku pääsi haistelemaan synnyinkotinsa hajuja ja moikkaamaan äitiänsä Gittaa. Waatan Janione "Jane" Ja Waatan Lolium "Natku" Syyskuun puolessa välissä Natku pääsi ensimmäisen kerran itse areenoille, kun Saloon suunnattiin mäts...

Heinäkuussa meillä riitti tohinoita ja Natku sai todenteolla reissata koti - halli - koti väliä, kun treenihallin remonttia viimeisteltiin. Jos ei tuohon mennessä ollut tottunut koviin erikoisiin ääniin, niin viimeistään halliremontissa pääsi tutustumaan, kun kivipora jauhaa, sirkkeli vinkuu ja naulapyssy paukkuu. Jottei penskan päivistä olisi tullut liian tylsiä, pääsi aina välillä tauoilla leikkimään kaverin kanssa. Kaveri jolle Natku varmaan aiheutti elinikäiset traumat rääkäisyllään :D Ja joku vielä kysyi, et eihän nyt vaan Natkulle tullut traumoja... no ei, enemmän Pate katteli varoen kakaran suuntaan, ettei se taas vaan päästä rääkäisyään ilmoille. Heinäkuussa Natkulla riitti myös puutarha töitä. Kiinalainen ruohosipuli oli ilmeisesti Natkun mielestä koko kesän huonolla hoidalla, kun ohimennessään sitä piti aina vähän trimmata. Puutarhan parhautta oli vesipalju, jossa oli kiva lutrata, niin kauan kuin vettä riitti. Veden loppuessa mentiinkin vesipaljun kanssa pitkin puu...

Viikkoon on mahtunut mahdottoman paljon menoa ja viskettä. Heti alku viikosta lähdettiin hakemaan uusia kokemuksia. Nähtiin Raksu vuohi, jolle lipaistiin pusu turvan päähän. Jelena mummoon on tehty tuttavuutta ja kanoja käyty ihmettelemässä. Taisi ihmettely kanojen kanssa olla molemmin puoleista, kun leidit ja Olli-kukko terhakkaana tepastelivat tarhaa päästä päähän. Maanantai iltana myös löydettiin yllättäen keskelle pihaa ilmestynyt järvi. Voi sitä riemua, kun sai vesilätäkössä juosta, pomppia, kaivaa ja läträtä. Raskaiden vesileikkien jälkeen olikin hyvä nukahtaa pyyheliinan sisään kuivattelemaan. Tiistaina olikin vuorossa jännät äänet. Traktori huristeli pihalla ja illalla vielä käytiin konehallissa ihmettelemässä kompuran laajaa äänialaa. Jos Natkulta kysytään, niin kompura huusi kuin viimeistä huutoaan ja välillä päästäen epämääräisiä suhauksia. No eipä äänet kauaa jaksanut pikku herraa hetkauttaa. Ollaan myös ennätetty treenaamaan yksin autossa oloa, kun ...

Perjantaina 5.7. koitti se päivä, kun talon uusinta asukasta lähdettiin hakemaan. Hetken päähän pistoksesta ei kai voi syyttää, kun pientä naskalihammasta oli jo useamman vuoden katseltu sillä silmällä, mutta kaikkia kriteerejä täyttävää karvapalleroa ei vain ollut tullut vastaan tai siis yhdistelmää, joka olisi kritteerit täyttänyt ja jopa toteutunut. Mistäs muualta pallero lopulta löytyikään, kuin tutusta ja turvallisesta paikasta. Mänttään siis meidän tiemme vei Miljan ja Ahtin luokse. Tarkemmin pallero on Waatan Lolium ja tuttavallisemmin Natku. Pentueen ainokainen poika, joka joutuu kestämään kolmea siskoa ja niiden kotkotuksia. Eli natkutusta on tainnut saada kuulla elämänsä ensimmäiset viikot. Pentusten oli turvallista olla tarhassa ja eritoteen vierailun ajan, kun vahtina korkeuksissa oli Podhalanski Anki ja Kassu päätti myös mennä pihan korkeimmalle tähystys tornille Ankin kaveriksi päivystämään. Suukopua taisi vielä hieman tulla siskojen kanssa, ennen uusi...