Lehtirannan Wolflimit

Torstaina karautettiin jälleen lekurin pihaan. Tällä kertaa aiheena oli silmäpeili. Toheltaja Kassu aiheutti epäilyjä miten mahtaa onnistua, mutta tuo pikku keikistelijä ja tähti näyttelijä taas kusetti vieraita ihmisiä 1-0. Pöydällä olleessaan meinasi kaksi kertaa toheltaa alas ja lääkärikin ennen kuin aloitti tutkimuksen, niin totesi -mahtaako tästä tulla mitään. Kun tutkittiin niin Kassu oli kuin mikäkin hellantelttu ja ei tarvinnut, kuin kättä pitää pienen kuninkaallisen leuan alla. Kassu keikutteli päätään lääkärin pyynnöstä aina kun tutkittiin. Lääkärikin kehui kuinka hienosti osaa rauhoittua ja keskittyä tutkimuksen ajaksi.... Kassu kyllä osaa tuon mielistelyn, jos vain haluaa ja vielä päälle killittää nappisilmillään, niin jo on ihme jollei irtoa namia. Silmät ovat kuulemma terveet ja hienot. Perjantai aamuna Kassu jo aavisteli, että päivässä tulee olemaan jotain spesiaalia. Tarhaan vietäessä kolme kertaa kääntyi katsomaan, ennen kuin lähti painelemaan kaasu pohjassa tarhoja

Viime perjantaina Kassu pääsi puunauksen alle. Onneksi karvanlähtö alkaa näyttämään helpotuksen merkkejä ja kaulurista löytyy jopa ihan siedettäviäkin kohtia. Ehkei meistä ihan karvattomia tulekaan. Kun on kauniiksi puunattu ja karvat liehuvat takkuttomina, niin onko parempaa tekemistä, kuin lähteä karkureissulle. Joku mielenkiintoinen haju löytyi pellon laidasta ja sinnehän se vipotti häntä oikosena. Samalla reissulla käytiin naapuri pellolla äestämässä ollut traktori tormentamassa turvallisen etäisyyden päästä. Haju taisi olla niin mielenkiintoinen, että tultiin samoja jälkiä takaisin päin. No reissussahan aina rähjääntyy ja niin oli kauniiksi puunatut tassut saaneet kura kuorrutteen. Lauantaina lähdettiin kannatus mielessä mätsäriin. Kuusjoen Spl:lä järjesti Salossa mätsärin, niin täytyi lähteä "naapuri" seuraa kannattamaan. Samalle päivällä oli sattunut toinenkin mätsäri Saloon ja osallistuja määrällä ei päässyt juhlimaan. No toisaalta meille hyvä, kun käytiin hakemas

Äitienpäivä viikonlopun voi viettää monella tapaa. Hyvin perinteisesti tai sitten vähemmän perinteisesti valtaväestöstä poiketen. Lauantaina aamusta käytiin takomassa päätä hiekkakenttään, kun Kassu päätti omat kuvionsa esittää aksassa. Vaikea oli rata ja ohjaajakaan ei sitä muistanut... aina väärässä paikassa, väärään suuntaan menossa, väärään aikaan. Kassulla kiinnostus enemmän omien kuvioiden tekemisessä, kun mamma oli väärällä kartalla. No nää oli taas ei onnistu mikään treenit... mikä putkelle irtoaminen??? kepit??? mut hei ei ihan kannata masentua. Puomin kontakti, se otti sen ja pysyi.  Tarvis varmaan jaksaa kotona tonkia aksa esteet esille ja ruveta treenaamaan niitäkin. Selvästi myös huomattavissa, ettei Kassun keskittyminen ole yhtä hyvää ulkona, kuin hallissa. Treenien jälkeen nopee kyläily kierros päivän etuajassa. Kun tästä oltiin selvitty, aika taulusta pahasti myöhässä, suunnattiin paskatalkoisiin. Kevät ja kärpäset, joka tarkoittaa myös karsinoiden tyhjääm

Hullun tarvitsi kauemmin jännittää terveystutkimuksiin menoa, kuin tulosten tulemista. Tässä männä viikolla tuli käytyä Kassun kanssa virallisissa polvi, lonkka, kyynärä tutkimuksissa. Omakoirasta kun katselin, kuinka Roope aikanaan on tutkittu, niin on saanut hullu odottaa tuloksia huomattavasti kauemmin. Roope on kuvattu 9.6 ja kuvat on lausuttu vasta 30.6. Tuohon vielä kun lisää postin hitaan kulkemisen, kun ensiksi on tullut maksulappu ja maksamisen jälkeen vasta viralliset tulokset postitse. Siinä on saanut suolirullalla odottaa monta pitkää viikkoa. Kassun kohdalla ei edes ennättänyt tokenemaan tutkimus reissusta, kun tulokset jo oli kirjautunut jalostustietokantaan. Tutkimuksissa oltiin 5.5 ja seuraavana päivänä heti ennakkoon maksoin, niin tulokset pätkähti jo 7.5 tietokantaan. Polvien osalta kirjautumista varmaan saakin odotella, kun ne menevät etanapostilla. Kassulla olisi vielä silmät edessä. Tarkkiin on aika varattu parin viikon päähän. Onneksi niistä kuulee tuomio

Ihan pakko kyllästää blogia kevät kuvillakin. Anteeksi vaan kevät kuva kyllästyksestä, mutta on niin mukavaa, kun on valoisaa ja luonto alkaa vihertämään jo tässä vaiheessa kevättä. Jottei tämä ihan rehu blogiksi muutu, niin juttua Tampere Kv:sta, mätsäristä ja paljon kuvia Kassusta + sukulaisista.  Mutta ne rehu kuvat ensimmäisenä. Lauantai aamuna tuli nokka käännettyä kohti Tampereen Kv näyttelyä. Hieman ennen näyttely paikkaa oltiin sovittu treffata Milli ja Silja, jotta päästäisiin parkissa lähekkäin. Kun on hieman yhdentoista jälkeen messuhallilla, niin voi vain todeta joutuvansa kauaksi ovista. No onneksi Millillä on kärry ja Siljakin oli tullut vielä matkalaisen virkaa hoitamaan, niin oli porukkaa kärryä vetämään ja koiria kaitsemaan. Olihan sitä tavaraa ja koiria... kolme häkkiä, pöytäkärry + muut roippeet ja neljä koiraa...Kassu, Essi (W.Erica), Cara (W.Carlina) ja Sumu (W.Dablia). Deekkosten eno Remu (W.Buxus) oli jo paikalla, kun meidän ryhmä rämä sa