Joulu meni ja uusi vuosi tuli. Joululahjaksi Ransu sai ihan the parhaan tonttupehmon. Tonttu paralla vain on ollut kestettävää, kun joku on niin kovin rieponut häntä, jotta lakin reunakin on jo ihan rispaantunut. Uusi vuosi meni paukkuen ja ikkunat täristen. Onhan se kai ihan mukavaa, kun koirat eivät reagoi puolen yön taivas putoaa efektiin, mutta voisivatko he nukkua hieman hiljaisemmin? Epäkesko zetori kaksikko veteli sikeitä ikkunat täristen, kun joku valvoi yläkerrassa kuunnelle pauketta ja zetori kaksikkoa. Kovin pitkälle ei vuosi ennättänyt pyörähtämään, kun jo ensimmäistä kisa ilmoa naputtelin menemään... Ei olisi ehkä niinkään pitkälle ennättänyt ilman paukku pakkasia. Ilmon lähdettyä ja yön yli nukuttua tuli mieleen, että olisi kenties tarvinnut myös kontakteja viime aikoina treenailla, kun agility radoille ilmosin. Ääh lahjattomat treenaa ja soitellen sotaan metodilla jälleen porskutellaan menemään. 13.1.2024 koitti sitten meidän kisapäivä. Kolme kertaa agility rata tiiviill