Lehtirannan Wolflimit

Kuluvalla viikolla on taasen ollut, jos jonkin moista menoa ja touhua. Alkuviikko vietettiin lomaillen. Maanantaina kävimme Forssassa piha paineja harrastamassa. Iwania taisi jokin kiukku ampiainen pistää takalistoon, kun riehakkaiden piha painien jälkeen sisään siirryttäessä ei enään oltu yhtään hilpeällä tuulella. Yleensä Kassu on saanut natustaa nahkarulliaan, mutta ei tällä kertaa. Muutaman kerran Imppu kävi varastamassa Kassun nahkaluut ja kun luut takavarikoitiin vallan, niin siittäkös isoveiken persvillat solmuun meni. Kassun ei tarvinnut kuin hännänpää näyttää niin isoveikka jo räjähti. Muutamien äänekkäiden keskusteluiden ja yhden tuolin kaatumisen jälkeen (siis tuolihan kaatui, kun minä rynnistin sotanorsun tavoin Impun raiveleihin kiinni), Imppukin jo uskoi pitää turpansa soukemmalla ja antoi pikkuveljensä olla rauhassa. Illalla taasen jo oltiin sovussa. Mikä lie Imppua päivällä hiersi. Taisi olla pikku prinssin räsymaton kulman alla kivi painamassa aamu unia

Turneemme alkoi Hämeenlinnassa 29.6 sateisessa säässä. Samalla myös polkaisimme viralliset luokat käyntiin. Tuomarina oli Esa Ruotsalainen ja kaamea "pottupelto" pohjana. Kassulla muutenkin tahtoo olla ongelmana nenän vienti maassa ja asiaa ei todellakaan helpottanut ensimmäistä vuotta ruoholla oleva kostea pelto, jossa oli edellisvuoden korretkin tallella. Saimme Erittäin hyvän (Eh) ja olimme junnu luokan toinen. No emme suinkaan huonolle hävinneet, kun junnuluokan kilpakumppanimme oli lopulta rodun paras (Rop). Waatan Deekkosten Kassu ja Sumu eivät menestyksellä päässeet juhlimaan, mutta silti leirimme oli iloa täynnä kun Cara toi leiriimme Vsp:n ja sen viimeisen sertin, jolla valioitui Suomen muotovalioksi. Turnee jatkui heti seuraavana viikonloppuna Karjaalla 7.7. Siellä menimme tuli hännän alla varaamaan teltta paikkaa ja jäimme odottamaan Darmaa. No ei tälläkään kertaa Deekkoset päässeet juhlimaan. Tuomarimme Harto Stockmari oli tiukalla tuulella ja kaikki paikall

Eilen illalla pojat pääsivät purkamaan energiaansa ja saivat taas telmiä keskenään. Iwan kun oli joutunut koko päivän kotona viettämään niin energiaa riitti. Sen sijaan Kassulla sitä energiaa ei olisi pitänyt enään olla, kun oltiin aamusta lähdetty näytelmä reissulle, mutta kattia kanssa kanssa. Isoveli edellä ja pikkuveli kintereillä. Kassulla oli tainnut olla ja kauhea ikävä omaa isoveikkaansa, kun niin kovin täytyi pitää hyvänä. Tai Kassun pikkupirumaisen luonteen tietäen, niin sillä saattoi olla jotain taka-ajatuksia. Pieni Kessu antaa suloisen pusun Kaukkarille Vaivihkaa Kessu tönäisee Kaukkaria Ja saa Kaukkarin kaatumaan kyljelleen Selätys on tapahtunut... 1-0 Kessulle Kessulle kävi arviointi virhe ja lentää kaaressa, kun Kaukkari pompaa selätyksestä ylös Kaukkari tasoittaa 1-1 Kessu päättää uudella tarmolla hyökätä suoraan vastustajan kimppuun Ja uusi selätys tapahtuu... 2-1 Kessulle Tiukkaa painia ja voimien mittailua Kess

Kesäkuun viimeinen päivä pojat taas kävivät mummin päivää ilahduttamassa. Tällä kertaa kylläkin tuli otettua kuvia kaikesta muusta kuin koirista. Heinävaraston läheisyydessä/ piha piirissä kun liikuskelee niin saa olla varuillaan, ettei tule yhteen törmäyksiä ilmavoimien kanssa. Itse liitelijöistä ei tullut kelvollisia otoksia, mutta tulevista ilmavoimien edustajista tuli. Tosin tämä erä on vielä kasvavaa sorttia ja erittäin nälkäistä sellaista. Ruokaaaaaaa.... mulla on nääääälkääääää. Meillä kaikilla on näääälkääää . Pesässä taisi olla ainakin neljä nälkäistä kaverusta. Pääskyset rauhaan jätettyäni siirryin seuraavien veijareiden pariin. Jotain puhtaan valkeaa vilesti kaatuneen puun oksistossa. Saanen esitellä leikkisästi kutsattavat pojan koltiaiset Pihvin ja Paistin. Pukkipojat Pihvi & Paisti Toinen pojista kiinnostui kummaa räpsivää ääntä pitävästä masiinasta. Turvallisen välimatkan päästä tarkkailtiin mitä tulevan pitää. Hieman taisi pelottaa, ku