Lehtirannan Wolflimit

Paljoa ei olla tehty sitten Viron reissun. Nyt on vietetty ansaittua lepotaukoa. Aksaamassa ollaan käyty ja torstaisin treenaamassa, jos ollaan ennätetty. Kassun kanssa ollaan muutamaan otteeseen ajeltu Kideä (W.Cladina) katsomaan. Samalla kun Kassu on  Kiden kanssa temunnut, niin on ohimennen ihmetellyt pikkumiestä... Jos Kassulta kysytään, niin se on jokin hiton maahinen, joka nyppii häntä korva ja häntäkarvoista, kun menee liian lähelle kuononsa tunkemaan. Pienten sormien hamutessa tuuheaa tupsua selän päällä Kassu ymmärtää ottaa etäisyyttä suotta uteliaaksi käyvästä pikkumiehestä. Kuinkas sitten meillä sunnuntaina töitä... Kassu se taas uteliaisuutensa tähden joutui hommiin. Jos olisi osannut pysyä poissa, niin olisi saanut jatkaa aamu uniaan, mutta kuinkas kävikään kun uteliaisuus voitti. Kehräyskursin mainosta olin vääntämässä ja siihen täytekuvaa juuri ottamassa, kun Kassu päätti rantautua paikalle. No... Eikun koira maate ja kerät kehiin ja kuvia ottamaan. Oman u

Mitä tulee kun kaksi hölpöttävää ja sähköjäniksen lailla suuntaa muuttavaa blondia kessuineen lyödään yhteen?? Reissu josta ei puutu naurua ja sattumia joista riittää lisää naurua. Ajatus kahden blondin ja kessujen reissusta lähti maailmanvoittajasta. Olisi tämäkin reissu jäänyt tekemättä, jos ei oltais nassutettu ylihintaisia lihapullia messarin yhdessä raflassa näyttelypäivän päätteeksi. Vihdoin ja viimein koitti SE viikko ja reissun alku alkoi häämöttämään. Pitkin viikkoa tuli pakkailtua kamoja ja jottei olisi liikaa turhaa kamaa, niin suunniteltiin Kaisan kanssa mitä kumpikin ottaa mukaansa. Onnistuttiin hommassa aika hyvin, mitä nyt Kassu yritti kovin auttaa ja kanteli koko viikon, valmiiksi kasaan koottuja, kamoja pitkin taloa. Tästä se lähtee. Torstaina koitti SE päivä, kun pihaan kaartoi auto, josta pomppasi reissun aikana sydänkäpyseksi muodostunut Cara (W.Carlina). Luontoäiti tosin taisi olla suunnitelmistamme erimieltä ja yritti hankaloittaa reissuamme heittämä