No niin nyt kun on vihdoin ja viimein lumet sulanut pois niin että pääsi jälkeä tekemään, niin Tsäkur sai lähteä kokeilemaan jäljestystä. Jälki tehtiin 21.3.2007. Tein reilusti pitkän jäljen aloittelijalle, kun oli tullut sellainen tunne et tuo Pappa kyllä osaa jäljestää... sen verran tehokkaasti käyttää nenäänsä. Niin tuosta nenän tehokkaasti käyttämisestä... Kun Pappa mennä nuuskutteli/ tuhisi niin hyvä ettei sammaleet lentänyt sivuun, kun sen verran kova tuhnutus kävi, kun makkara jäljen perässä mennä vinttas. Tsäkun on kyllä rauhallinen belgeihin verrattuna. Se mennä nuuskutteli kaikessa rauhassa, siinä samalla kerkes itse maisemia ihailemaan. Pappa ei pahemmin syönyt jälki makkaroita joita olin ripotellut metsään. Jäljen tein kuusi/mänty metsään ruohikkoiselle pohjalle. Makkara toimi huokutin hajuna. Vaikka kivelikko osui matkan varrelle niin ei se vauhtia hidastanut, muuten kuin jokainen kiven väli piti tarkistaa ja nuuskuttaa. Jälki oli vanhennut reilun puoltunt