Lehtirannan Wolflimit

Me ei tuomareita ja soft esteitä pelätä. Helmikuun ainoat kisat käytiin pyörähtämässä Lohjalla Kivihalmeen radoilla. Odotukset eivät olleet korkealla jo senkään takia, kun joku on ihan hedelmäpelinä lumipenkkojen huumaavista tuoksuista, joita koirahallien ympäristöstä löytyy. Ja mehän ei vaatimattomilla tavoitteilla kisata. Jälleen oli hakusessa hyppy meriitti ja agi radoilta oiva. Melkein pääsimme tavoitteeseemme tällä kertaa, kun kisat aloittaneelta hyppy radalta napattiin se hyppy ratojen kuudes nolla ja sitä myöden AGI-H1 meriitti luokka voitolla (helppo olla voittaja, kun on ainut kisaaja). Loput radat olivatkin agility ratoja, joista ensimmäisellä muutaman pelastuksen saattelemana pääsimme puhtain paperein maaliin ja saatiin jälleen tavoitetta täytettyä yhdellä nolla tuloksella luokka voiton kera (tällä kertaa sentään oli jo kilpakumppaneita).  Jackpot yhtä nollaa vailla, kun lähdimme viimeiselle radalla. Ei vain ohjaajan töppönen tahtonut kulkea, kun puoli hallia sai painella se

Kun saatiin tammikuun puolessa välissä avattua agirata 0-tili, niin heti parin viikon päästä suunnattiin jälleen Lietoon hyppelemään. Ei mitenkään mitättömillä tavoitteilla lähdetty kisapäivään, kun hakusessa oli 2 nollaa agi radoilta ja oiva sekä 2 nollaa hyppy radoilta ja meriitti. Nollat lipsuivat hienon hienosti ohitsemme ja ihmeenä olisin pitänyt, jos neljän nollan kanssa kotiin oltaisiin lähdetty. Ensimmäinen agi rata toiseksi viimeiselle esteelle puhtailla, kunnes ihan viime hetkellä Natku päätti etten menekään puomille, vaikka sen oli jo lukinnut. Tältä radalta 5vp ja kolmas sija. Toisella agi radalla yleisön viereen laitettu keinu alkoi ilmeisesti hieman jännäämään ja meinasi jo pompata pois keinulta, mutta pysyi ja tuli alas asti. Tästä tosin rytmi meni hieman sekaisin ja kepeillä epävarmuus näkyi ja oma aavistuksen omainen rytmin muutos veti kepeiltä pois. Ensimmäiseltä hyppy radalta saatiin hengen haukkomista aiheuttanut nolla. Turhan tiukka haltuunotto meinasi vetää hypyn