Lehtirannan Wolflimit

Sainhan minä aamusta itselleni sieni kaverin... tai siis useamman, kun koko lauman voimalla lähdimme sieniä etsimään. Tunnin verran kun pyörittiin, niin alkoi kori täyttymään ja koirat väsähtämään. Imppu tulikin loppu ajan tietä pitkin, kun minä taas kävin Kassun kanssa muutaman vaki puun alusen tarkistamassa. Metsästä päästyämme lähdettiin kaasu pohjassa kohti Mummia. Impulla olikin hauska loppu matka, kun noukittiin Tuikku mummi sieni koreineen kyytiin ja Impun kaveriksi takaosastolle. Tällä kertaa antaa kuvien kertoa poikien päivän touhut mummilla. Iwan sai kyytiä Komondor Ellalta. Imppu oli ihan yhtä ihastunut Ellaan, kuin aikoinaan Ellan äitiin Cottoniin. Ella ei vain oikein innostunut Iwanin lähentelyistä. Iwan ja Komondor Ella Komondor Ella Ellan kanssa Kassu ei päässyt leikkimään/ riehumaan, kun ei ihan tiedä kuinka Ella reagoi. "Normaali" koira puree, mutta komondorin salainen puolustautumis ase on saksihyppy ilmassa pyöräyttäen  ja vastustajasta

Tuossa viikolla oli tuomion ilta ja kolmennet sekä viimeiset jäsenten väliset aksa kilpailut. Lähdimme iltaan pistetaulukon kärjessä. No tällä kertaa ei ollut montaa osallistujaa mölli medeissä, kun ilmoittautuneita oli vain kolme. Paikalla kuitenkin oli se ainut koirakko, jotka meidät pystyi vielä haastamaan. Kassu se oli taas ihan kuutamolla totuttuun tapaan, mutta juuri ennen radalle menoa löysi vireensä. Rata meni suht hienosti mitä nyt muutaman kerran Kassun keskittyminen hieman herpaantui ja lähti morjestamaan kanssa kilpailijoita radan reunalle ja takaisin tullessaan hyppi matkalle osuvat esteet. Mölleissä tästä sentään ei rokote hyllyllä, mutta virheitä kyllä ropisi roppakaupalla. Itse asiassa me suoritimme radan niin, ettei tullut yhtään vitosen virhettä. Kun meitä oli vain se kolme luokassa ja me olimme toisena radalla, niin en nähnyt kanssa kilpailijoiden ratoja ja en tiennyt yhtään miten niillä oli mennyt, joten sai jänittää tuloksia. Kun mölli luokat oli ratkottu, ni

Onpahan taas käyty mätsäreissä........ kai näin voi sanoa. Lauantaina käytiin Somerolla ja sieltä vesisateessa saatiin pentujen punaisten 3. Ei paha ja vesisade kas kummaa ei Kassua paljoa haitannut. No Sunnuntaina oli vuorossa Forssa. Piti vain käydä pyörähtämässä, mutta ensinnäkin aloitus jo kesti kesti ja kesti. Vihdoin kun kehät saatiin pyörimään niin kehän tahti ei päätä huimannut. Aikaa varmaan meni reilu 5minuuttia per koira, paitsi meillä. Jokseenkin tästä mätsäristä jäi paljon hampaan koloon ja sai taas mietityttämään mikä on mätsärin tarkoitus ja millä perusteella tuomarit sinne valitaan ja kuinka ne ohjeistetaan?!? Tämä kaikki lyhyesti ja ytimekkäästi... suussa maistuu paska tämän reissun jälkeen. Tosiaan jos aloitetaan ihan siitä parikilpailusta... Sininen pätkähti ihan sen takia, kun joku muu oli jo saanut sinisen, niin meidän parille täytyi antaa punainen?!? Melkein kolmestakymmenestä pennusta me olimme ainoita, jotka eivät juosseet yksin edestakaisin ja ympäri. Sini

Maanantaina koitti arki ja Kassu sai passituksen tarhaan Impun kaveriksi. Maanantaina koitti myös peltojen kuninkaan taistelu... eli Misse oli jonkun kanssa päättänyt ottaa nokkapokat saaden silmäkulmaan osumaa. Hieman turvoksissa, mutta ei sen vakavampaa ollut havaittavissa. Väsynyt leikkijä pehmo pupunsa kanssa. Keskiviikkona Kassu pääsi työn touhuun ja oli pitkästä aikaa viihdyttämässä töissä. Viihdyttäminen oli niin rankkaa, että ensimmäisen tunnin aikana se sai remminsä sotkeentumaan persvilloihin, josta seurauksena epämääräisiä hyppyjä takakontissa kiljahduksen säestämänä. Vähintäänkin luulin, että se oli saanut remmin jameloitua takakinttunsa ympärille, mutta ei se oli vain herran kultaakin arvokkaammissa persvilloissa kiinni. Illalla töiden jälkeen oli aksa treenien vuoro. Omassa ryhmässä kun treenasimme, niin saimme nauttia pouta säästä. Treenit meni pitkästä aikaa sen verran hyvin koiralta sekä ohjaajalta, että päätimme jäädä vielä toiseenkin ryhmään (ryhmässä oli hi

Melkein parissa viikossa on taasen ennättänyt tapahtumaan ties mitä. Aloitetaan ensimmäisestä keikistely reissusta eli Kosken Kohauksen mätsäristä, joka oli 24.7. Kassu saapui perästä vasta paikalle ja sen kyllä huomasi. Ennen kehää oli sellainen reilu puolisen tuntia aikaa sutia rypyt pois, juosta satasen pikajuoksu, tehdä hädät ja huutaa suurin tuska ulos kitusista. Tässä kaikessa suurin piirtein onnistuttiin ja kun olimme viimeisenä ja parittomana vuorossa, niin menimme sitten edellisen parin kanssa yhtä aikaa kehään. Kassu sai kolmen sakista hienosti ainoana punaisen. Punaisten kokoomakehässä olikin tunnelmaa. Kun kaikki pennelit oli kehässä ja yritettiin seisottaa niitä, niin takana ollut bullmastiffin omistaja päätti tuoda koiransa aivan Kassun hanurin yläpuolelle. Kyllä sen pää oli Kassun takaliston päällä. No ei se tunnelma tähän loppunut. Hienosti Kassu pääsi neljän parhaan joukkoon ja kun oli aika juosta niin ensimmäinen karjaisee -JÄTÄ TILAA, ÄLÄ TULE LÄHELLE- No ei ole