Syyskuun kun alkoi, päätti Natku kokeilla uutta lookia ja asensi päähän pannan. Ei hullumman näköinen uus look ja ottatukkakin pysyi pois silmiltä luuta syödessä.
Syyskuun viileinä aamuina kelpasi ottaa aamutirsat isoveljen kyljessä. Aamun vahtivuorot Natiaisen kanssa sai hoitaa Kassu, kun Iwan veti vielä sikeitä sisällä.
Syyskuun 7 päivä lähdettiin ajelemaan Kihniöön näytelmiin. Natku pääsi turistina mukaan ihmettelemään toimintaa. Kassu pääsi kehässä pyörähtämään ja saikin ainoana Sa:n ja oli lopulta ROP tiukalla Pirjo Aaltosella.
Kehän jälkeen riemulla ei ollut raajaa, kun Natku pääsi siskopuoli Janen kanssa leikkimään.
Ja tokikaan suorinta tietä Kihniöltä ei kotio eksytty, kun pieni koukaus tehtiin Mänttän kautta. Natku pääsi haistelemaan synnyinkotinsa hajuja ja moikkaamaan äitiänsä Gittaa.
Kehän jälkeen riemulla ei ollut raajaa, kun Natku pääsi siskopuoli Janen kanssa leikkimään.
Ja tokikaan suorinta tietä Kihniöltä ei kotio eksytty, kun pieni koukaus tehtiin Mänttän kautta. Natku pääsi haistelemaan synnyinkotinsa hajuja ja moikkaamaan äitiänsä Gittaa.
 |
| Waatan Janione "Jane" Ja Waatan Lolium "Natku" |
Syyskuun puolessa välissä Natku pääsi ensimmäisen kerran itse areenoille, kun Saloon suunnattiin mätsäriin. Ei ehkä se helpoin paikka enskertalaiselle, kun parkkihallissa mätsäri pidettiin. Ympärillä oli niin paljon ihmeteltävää ja tuomarin ei olis tarvinnu hampaita ihastella. No saatiin ne hampaatkin näytettyä... ne mitä suussa oli jäljellä. Vaikka koikkaloikka juoksut olikin, niin nätisti jaksettiin seistä pönöttää ja sillä kai yllettiin sinisten toiseksi.
Syyskuun puolessa välissä oli jo hienot piimä hampaat ylhäällä edessä ja niitä kelpasi jänöjussin hypyllä esitellä.
Vaikka tuntui, että koko syksyn satoi, niin osui väliin kauniitakin päiviä, joista pojat nauttivat. Hetkeksi sentään sai poika kolmikon pysäytettyä, jotta sai kuvan napauttua.
Lokakuussa edelleen jatkui aamuiset vahti vuorot. Useimmiten Natiainen veti sikeitä tyytyväisenä, kun taas Kassu valvoi ympäristöä.
Lokakuun puolessa välissä käytiin aiheuttamassa draamaa ForPk hallin avoimissa ovissa. Natku kyllä käyttäytyi oikein esimerkillisesti ja pääsi hän hieman esittelemään agilityn alkeita avoimien ovien yleisölle. Tosin esittely päättyi verisesti. Ohjaaja sekä apuohjaaja veressä, Natkun kauluri ja palkkapallot veressä ja yleisössä laajenneet silmät. Se oli vain iso poskihammas joka päätti sopivasti irrota, kun palkan kanssa hieman riepoteltiin.
Waatan M-pentue oli päättänyt syntyä heti seuraavana päivänä syyskuisen vierailun jälkeen, joten lokakuussa oli jälleen tiedossa reissua Mänttään päin, kun tulokkaat piti käydä tarkistamassa. Kassua ei niinkään kiinnostanut tiitiäiset, mutta Natkua kiinnosti ja hieman leikin tapaistakin tapailtiin tiitiäisten kanssa.
Lokakuun loppu puolella alkoi olemaan puutarha talviteloilla, joten Natkun jatkoi hortonomi hommiaan sisällä. Ihmekös et pelargonit kukoistaa, kun niille pidetään seuraa ja ihaillaan niitä lähietäisyydeltä.
Lokakuun lopulla Natku pääsi ensimmäiseen suureen näyttelyynsä, kun lähdettiin Lahden pentunäyttelyyn. No reissussa tuli todistettua, et häkin sisällä ei pienen kuninkaallisen eko sovi olemaan, mutta häkin päältä kelpaa tarkastella alamaisiaan.... ja komentaa liian riehakkaaksi äityviä norjanharmaita... ei passaa riehua, niin että jonkun häkki heilahtaa, pysyy vain ihan omalla alueellaan.
Kehä pyörähdys meni malliikkaasti mitä nyt ehkä juoksua vielä saisi treenata, mutta nyt oli suurimmat koikkaloikat poissa. Lopulta Natku kipitteli Rop-pentu sijalle.
Näyttelyn jälkeen suunnattiin Ullan ja Esan luokka vielä vierailulle. Kiitos Ulla tarjottavista ja seurasta näyttelyssä.
Kehä pyörähdys meni malliikkaasti mitä nyt ehkä juoksua vielä saisi treenata, mutta nyt oli suurimmat koikkaloikat poissa. Lopulta Natku kipitteli Rop-pentu sijalle.
Näyttelyn jälkeen suunnattiin Ullan ja Esan luokka vielä vierailulle. Kiitos Ulla tarjottavista ja seurasta näyttelyssä.
