Lehtirannan Wolflimit

Pari viikkoa sitten sunnuntaina suuntasimme Janakkalaan. Janakkalassa JANKKin hallilla pidettiin Suomen Keeshond ry:n pentupäivä. Ihan turisteina ei oltu matkassa. Oltiin lupauduttu auttaviksi käsiksi ja kaiken kukkaraksi Kassu sai esittää muutaman toko liikkeen, meidän suuren suuresta valikoimasta, mitä ollaan "valmiiksi asti" työstetty. Ihan vahingossa kyllä vetäsin voittajaluokan jäävät ja jopa onnistuneesti. Pennuista kun oli kyse, niin joukostahan löytyi myös ihanainen Patu (Iso Karhu Gert) poika. Oli kiva nähdä livenä Patun tohinoita. Päivän lomassa tuli myös tarkastettua Patun purukalusto, joka ainakin näytti lupaavalta. Kulmurit oli vielä maito kaliiberia, mutta pysyvät olivat jo alkaneet tulemaan... ihan eivät vielä olleet puhjenneet. Lisää kuvia pentupäivästä täällä . Patu - Iso Karhu Gert ja rauhoittumis harjoitus, Ollaan nyt näyttelyiden ollessa tauolla ennätetty myös harrastaan muita harrastuslajeja. Aksaamassa ollaan käyty ja rally-toko kylttejä ollaa...

Viikko takaperin lähdettiin varsinais-suomen rannikko kierrokselle.  Ensimmäisenä kohteena meillä oli Rymättylä. Riemulla ei ollut rajoja, kun Meri (Iso Karhu Gerd) ja Kassu päästelivät menemään. Aikansa pihalla hippailtuaan ja pienen peltolenkin jälkeen kelpasi uni. Merin loppui veto keskelle lattiaa. Kotimatkalla poikkesimme vielä Turun puoleen ja Domia (W. Doronicum) moikkaamaan. Domi ei juurikaan innostunut veljensä ilmestymisestä hänen tiluksilleen. Perjantai iltana Iwan pääsi pyörähtämään sisällä. Ei meinaa pöydät pysyä paikallaan, kun Imppu menna koheltaa. Keittiön pöytä on juuri optimi korkuinen, jos Impulta kysytään. Ei tarvitse nähdä edes varvistamisen verran vaivaa, kun pystyy katsastamaan mitä pöydältä löytyy Perinteinen preeriakoira istunta piti myös esittää ennen kuin läkähtyminen meinasi koittaa.  Lauantai aamun lenkkiseurana oli kaurislauma. Ei heitä paljoa häirinnyt poikien hömpötykset. Jos Iwanilta kys...

Viikolla Kassulla kävi jälleen kerran naisvieraita, kun Kide (W. Cladina) tuli jälleen tervehtimään Kassua. Kuvia meidän pitkästä venähtäneestä retkestä... Käydään vähän kävelemässä ja n. 5 kilsan kohdalla havahdutaan, et tarvotaan vaan eteenpäin juorumisen siivittämänä. Mitä sitä enään kääntymään, kun takasin päin sekä eteenpäin mennessä matka olisi ollut n. 5 kilsaa, joten päädyttiin vaihtuviin maisemiin ja jatkettiin kierros loppuun. Sunnuntaina lähdettiin korkkaamaan hallikausi. Kai tuota Tuulosen parkkihallia voi nimittää hallikauden aloitukseksi, kun on katto päällä. Tuulonen on kyllä näyttely, jossa tajuaa että koirat haukkuvat näyttelyissä ja monella ne koirat ei ole opetettu olemaan hiljaa. Hyvistä ajoin ennen kehän alkua poppoomme oli asemissa, kun kehän piti alkaa klo 13.00 ja vain reilu 1½ tuntia kehän alku myöhästyi. Tuomarina oli parin viikon takaa tuttu Maret Kärdi Virosta. Junnujen ja nuorten jälkeen Rodi (W. Erodium) pääsi avoimessa areenalle. Kärdi e...

Vuosi sitten ei edes unissaan voinut kuvitella mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan. Nyt kolme vuotias Kassu - Waatan Daucus, jonka nimen eteen saa liittää FI, SE, EE, LT, LV, BALT MVA tittelit, viettää syntymäpäiviään. Huikea vuosi ja huikeat muistot takana. Viime vuonna annoin meille tavoitteeksi Suomen muotovalion arvon. Tämä tavoite on hienosti täytetty lisukkeineen. Syyskuussa kovat olivat suunnitelmat lähteä hakemaan valionarvoa heti 2 vuotis synttäreiden jälkeen Eckeröstä. Matka suunnitelmista ei luovuttu, vaikkakin valio haaveet heitettiin tuulen vietäväksi karvan pölistessä. Eckerön näyttely reissusta kirjoitettuna ja kuvitettuna. Näin karvattomina oltiin reissussa. Lokakuu keskityttiin sienestys hommiin ja karvan kasvatukseen. Marraskuussa koitti jännät ajat. Jo elokuussa maailmanvoittaja näyttelyssä kahvia siemailessa Kaisa sai päähän pälkähdyksen lähteä Kassun ja mun kaveriks Viroon Tarton tupla Kv näyttelyyn. Näin siis oli käsillä kahden blondin...

Lauantai aamuna käännettiin nokka kohti Sastamalaa ja tarkemmin kohti Kessu leiriä. Ensimmäisenä meitä vastaanotti juuri aamu uinnilta tullut kessu pentu ja niistä korvista ei voinut erehtyä... pikku Patuhan (Iso Karhun Gert) se meidät haukkui tervetulleiksi. Ne korvat... voi hyvää päivää, voiko ne nallekarvakorvat noin voimakkaasti periytyä. Ja ne kaikki lutralutra leikit... mitä kuraisempi jontka, niin sitä suuremmalla tarmolla mentiin... miten niin on kuin isänsä. Iso Karhun Gert - Patu Aamusta päästiin ihastelemaan Luna (W. Brassica) tädin taidonnäytteitä, kun Silja piti esittelyn tokosta.  Vatasen Pia piti myös hyvin mielenkiintoisen luennon kessun historiasta ja nyky tilanteesta. Luennon myötä heräsi ajatus... onko tämä kessuille tuttu irvistys peräisin jo proomukoiran ajoilta, kun kessun on pitänyt olla vakuuttava vahtikoira... Mistä vieras tietää voiko irvistävä koira olla vihainen vai kiltti, kun se haukkua räkyttää äänekkäästi vastaanottaessaan vierasta. ...