Siirry pääsisältöön

Kessuja niin että silmissä vilisee

Lauantai aamuna käännettiin nokka kohti Sastamalaa ja tarkemmin kohti Kessu leiriä.

Ensimmäisenä meitä vastaanotti juuri aamu uinnilta tullut kessu pentu ja niistä korvista ei voinut erehtyä... pikku Patuhan (Iso Karhun Gert) se meidät haukkui tervetulleiksi. Ne korvat... voi hyvää päivää, voiko ne nallekarvakorvat noin voimakkaasti periytyä. Ja ne kaikki lutralutra leikit... mitä kuraisempi jontka, niin sitä suuremmalla tarmolla mentiin... miten niin on kuin isänsä.

Iso Karhun Gert - Patu

Aamusta päästiin ihastelemaan Luna (W. Brassica) tädin taidonnäytteitä, kun Silja piti esittelyn tokosta. 
Vatasen Pia piti myös hyvin mielenkiintoisen luennon kessun historiasta ja nyky tilanteesta. Luennon myötä heräsi ajatus... onko tämä kessuille tuttu irvistys peräisin jo proomukoiran ajoilta, kun kessun on pitänyt olla vakuuttava vahtikoira... Mistä vieras tietää voiko irvistävä koira olla vihainen vai kiltti, kun se haukkua räkyttää äänekkäästi vastaanottaessaan vierasta.
Iltapäivästä päästiin vielä Annikan ja Siljan koulutuksiin. Kassulle tuli otettua kentällä omaksi iloksi häiriön alla käännöksiä yms. Ja tuli oikein urakalla treenattua tekemättömyys ja tekemiseen lähtö mielentila treenejä.

W. Brassica - Luna ja Kepo

Seuraavaksi kuvia joissa mielestäni on jotain...



Kassu pitää Gitasta huolta, kun muut treenaa.
Seuraavat kaksi kuvaa kertoo joidenkin mielipiteen temppuihin.
Juuri sellainen ilme, et annahan nyt se nami...


...Namitasku kun siirtyy esteen toiselle puolelle, niin alkaa tekeminen innostamaan.


Vielä ennen kotiin lähtöä kävimme yhteislenkillä ja olihan meitä sankkajoukko koolla ja ihan aina ei tiennyt missä kukakin menee. Kassun erotti viivana juoksevasta karvakasasta.


Ja kukahan se mahtoi olla lenkin "puhtain" jäsen... Pikku Patuhan se kävi ottamassa oikein kunnon kylvyt metsäojassa... isänsä sentään osasi tällä kertaa olla sotkematta itseään.

Kurapöksy Patu ja Patun isoisoäiti Nessi.

Lauantaina kotiin päästessä ei kauaa tarvinnut pystyssä keikkua, kun jo keikahti untenmaille.

Lisää kuvia leiriltä TÄÄLLÄ.



Sunnuntaina enemmän tai vähemmän pirteänä lähdettiin Hyvinkäälle ryhmänäyttelyyn. Tuomarina oli Jurate Butkiene, Liettuasta. Meitä oli useampi  Waatalainen paikalla, kun Kassun lisäksi oli Sumu (W. Dablia), Essi (W. Erica), Elmo (W. Elymus) ja Gero (W. Erigeron).

Kaisan ja minun harjat viuhuivat, kun liukuhihna menttaliteetillä laitettiin sakki kuntoon.
Vielä ennen kehää täytyi oikoa myös oma takki.



Tiimissä oli tarkkaan jaetut tehtävät ja niihin keskityttiin täysillä... vai kuinka alla olevan kuvan voisi tulkita... tuimia ja keskittyneitä katseita narun jatkona ja luettelon ääressä.


Kassu ja Gero avustivat vuorovedolla Kaisaa tulosten kirjauksessa.



Paras uros kehän kaikki osallistujat.

Riemulla ei ollut rajaa, kun Gero tuli toiseksi ja sain kopata sert ruusukkeen ja sitä myöden myös Mva ruusukkeen. Kaiken lisäksi Kassu peesasi kovassa joukossa heti Geron perässä kolmanneksi. Tämä on niin onnellinen pikku pörröjen pärjäämisestä.
Avoimessa luokassa Elmo peesasi Geroa tullen luokka kakkoseksi, muttei saanut Sa:ta.


Essille ja Sumulle ei sileää eriä kummempaa suotu.
Kehän jälkeen naureskeltiin, et sitä täytyy lähteä optikolle hakemaan silmälasit, hammaslääkäriltä proteesi ja kirurgilta uusi kyynärä. Yhden koiruuden laseissa vikaa, toisella huono kyynärä jo entuudestaa ja osalta on jäänyt legotkin matkan varrelle.

Lisää kuvia rotukehästä ja myös muista kessuista löytyy TÄÄLTÄ.

Kehän laidalla harjoitettiin kuivatreeniä kasvista varten, sillä välin, kun rodun parasta valittiin.


Ja taas ankaraa keskittymistä... :D niin handlereilla, kuin koirillakin.



Gero ennätti vielä ennen kasvikseen pörhältämistä hieman ilmeilemään kameralle. Valion on helppo ilveillä.


Alla oleva kuva kuvaa hetkeä, ennen kuin Toini sai lähtöpassit kehänlaidalta. Gero oli ihan sitä mieltä, että hän menee jalkojen välistä mamman luo.


Ja seuraava kuva on ihan Terhiä ja Kideä (W. Cladina) varten valikoitu. Tuo Furbius periytyy, vaikkakin Kiden siskon poika Gero onkin. Mun niin tulee tuosta istumaan pyllähtävästä Gerosta mieleen Kide Furby.


Loppujen lopuksi tämä hyvin käyttäytyvä joukkomme oli BIS3 kasvattaja ryhmä Mared Kärdin valitsemana. No onneksi tuolta kuva kansion puolelta löytyy ihan fiksun näköisiäkin kuvia joukostamme.

Joukkomme tulokset:
Elmo Eri Avk2
Gero Eri Avk1 Sa Pu2 Sert Mva
Kassu Eri Vak2 Sa Pu3
Essi Eri Avk2
Sumu Eri Vak1

Kasvattaja ryhmä Kp1 Rop Bis3 (ryhmässä Gero, Kassu, Essi ja Sumu)

Mielettömän paljon kiitoksia päivästä Kaisa, Kristiina, Minna, Sippulat ja Arolat. Kuva saaste tältä päivältä on yhteistyönä aikaansaatu. Jossain vaiheessa jo tipuin kärryiltä ketkä kaikki oli kameran takana häärineet. Ihan mielettömän hieno päätös ulkonäyttely kaudelle. Hyvä me.