Lehtirannan Wolflimit

Pitkään on suunniteltu ja nyt se on tehty. Pitkän aikaa sivuilla olikin sama leiska, mutta nyt vihdoin ja viimein sain idean ja aikaiseksi myös sen toteuttaa. Alkuperäinen idea on syntynyt jo vuosi sitten. Kessu lehdessä olleiden ja olevien juttujen otsikko Lehtirannan kuulumiset ei ole sattumaa, vaan idean pohjalta suunniteltua. Nyt vihdoin viimein sivut siirtyivät uuden nimen alle ja saivat uuden ulkoasun... eli nykyään poikien sivut tunnetaan nimellä Lehtirannan .

Ihan ensimmäisenä täytyy laittaa muistiin Impun karvanpudotus... Viime vuosi on helppo muistaa, kun karvat pölisi juuri ennen, kuin mentiin Kassu hakemaan kotiin. Tänäkin vuonna "keritsiminen" tapahtui viikkoa ennen, kuin 16.11 koitti. Kyllä Imppu alkaa olemaan samanlainen pakkasilmaisin, kuin Pappa oli. Pari viikkoa karvaamisesta ja ensimmäiset vuorokauden ympäri kestävät pakkaset saapuivat. Palataampa itse otsikkoon. Se mikä menneestä viikosta niin hyvän tekee. Pitkästä aikaa päästiin jäljestämään. Vihdoin ja viimein me saimme niitä peuransorkkia, oli aikaa tehdä jälki ja ajaa se, säät suosivat. Itse jälkihän oli yhtä koohotusta pitkän tauon jälkeen. Näin jälkeen päin, kun miettii niin olis tarvinnut tehdä lyhyt tarkkuus jälki ja vasta siitä lähteä ajamaan itse jälki. Kassu nimittäin ei oikein tahtonut keskittyä jälkeen ja koohotuksen lisääntyessä sättääminen ja säntäily jäljellä lisääntyi. Radikaalisti otin pari kertaa jäljellä Kassun lyhyellä liinalle ja rauhoittel...

Kai pikku hiljaa voi ruveta sanomaan, että syksy alkaa taittumaan talvea kohden. Ikkunasta kun ulos katsoo niin ei ihan heti voisi uskoa, että talvi on nurkantakana. Kamera on melkeimpä saanut maata laakereillaan. Kuka sitä tuolla vesisateissa viitsii kuljettaa ja kun ei sada niin on pimeää kuin.... Aksaa ollaan liidetty ja nyt kelpaa liitää kelissä kuin kelissä, kun on seinät ja katto ympärillä. Siirryimme lokakuun lopulla sisähalliin ja en tiedä onko hetkellinen hämääntymisen säiriö vai mikä on syynä, mutta herra on alkanut kuuntelemaan, eikä pörrää kuin höyryveturi pitkin kenttää omiaan. Tuossa lokakuun puolella Kassu kävi Kiden (W.Cladina) kanssa mätsäröimässä. Kassu oli hienosti nuorten sinisten kakkonen. En muista onko tästä ollut jo puhetta, mutta ompahan sekin nyt kerrottu. Mätsäreissä on pitänyt käydä siellä täällä ja tuolla, mutta eipä ole tullut lähdettyä. Tai oikeastaan Terhin/Kiden ja minun/Kassun aikataulut eivät ole natsanneet, joten ollaan suosiolla jätetty väliin....

Varhain lauantaiaamuna pakattiin kassillinen lämmintä vaatetta, kamera, Kassu ja sukkapuikot lankoineen autoon ja menoksi. Kassu ei tainnut arvata mihin olimme saapumassa. Koska pihaan kaartaessa Kassun valtasi totaali hepuli. Vaikkei Kassu meinannut villahousuissaan pysyä, niin silti autosta ei meinattu uskaltautua ulos, kun samalla oven avauksella sinne yritti rynniä kolme kessua ja yksi suuri valkoinen. Kassun äänekäs ja riemuikas vastaanottokomitea oli Cara, Lila, Nessi ja Meile. Tästä jo varmasti voi päätellä minne saavuimme eli Mänttään Millin luokse. Kassun jäädessä pihalle hippaamaan muiden kanssa me hipsimme sisälle. Meitä vastassa ei ollut yhtä iloinen ja äänekäs lauma. Pikemminkin kuului tuhina ja zzz..zz..zzz. Kauaa ei aikaa mennyt, kun sisällä oleva vastaanottokomitea alkoi heräilemään aamupäiväuniltaan. Tästä eteenpäin kuvat saavat kertoa. Pentuja on yritetty nimetä, mutta 100% varmaksi en mene nimistä ja nyt vasta huomasin, ettei Gerosta taida olla yhtään lähikuva...

Kiirettä on niin pitänyt, ettei ole ennättänyt koneella istumaan, kuin pakolliset istumiset. Tuossa viikko takaperin tuli käytyä Tuuloksessa näytelmissä... Aina me osataan valita tiukat tuomarit. No toisaalta, kun tiukalta tuomarilta, kun saat hyvän arvostelun niin ei voi kuin kehua. Tällä kertaa meidän eri2 sarja ei jatkunut, kun tuomari pisti esitys järjestykseen... eli olimme kolmansia erillä ilman sa:ta. Hyvän arvostelun virolainen Reet Lint kirjoitutti. Ainut ei loistava kommentti arvostelussa ei jaksanut yllättää ja toisaalta en edes ymmärrä, miksi sellaisia kirjoitellaan arvosteluihin tämän ikäisille pojan koltiaisille. Reetin mielestä muuten oikein hieno uros, jota vielä sijoittaessaankin jaksoi kehua, mutta kun se ei ole täysin valmis vielä ?!? Lohdutteli kovin, että kyllä se siitä kehittyy, kun ikää tulee lisää... no varmasti kehittyy, kun vasta vuoden ikäinen nulikka. Darma siskolla sentään meni paremmin. Darma sai ensimmäisen sertistä ja oli vsp. Darmalla ei kylläkään oll...

Kassu tuo sosiaallisuuden ja energian multi huipentuma täyttää tänään vuoden. Vaikka kuinka lyhyesti yrittäisi vuoden koota nippuun, niin silti siitä ei tule lyhyt tarina. Jos koira ennättää minuutissa juosta talon alakerrasta ylös ja takaisin, levittää lelunsa, maistaa kaikkea liikkuvaa ja ei liikkuvaa, heittäytyä selälleen ja rampata ulko-ovetasta sisään ja ulos... niin miettikää kuinka monta minuuttia vuoteen mahtuun ja kuinka paljon se on ennättänyt tekemään. Tarina alkakoon ja kuvat kertokoon puolestaan... Ensi kohtaaminen ja ensimmäinen kuva. Ehkä tästä olisi jo voinut päätellä millainen riiviö meille on tulossa... ei mitään käytöstapoja, kun kieltä näytetään vieraille ihmisille... niin ja ne kynärpäähän upotetut naskalit. Ensimmäistä kertaa ulkoilemassa Milli kasvattajan luona. Tuolloin ikää vaivaiset 4 viikkoa. Ensi askeleet uudessa kodissa.  Mikä itsesuojeluvaisto?... tuntematon käsite... kaasu pohjassa kohti tuntematonta. Kotimatkalla oh...