Lehtirannan Wolflimit

Keleillä ei ole päässyt juhlimaan uuden vuosikymmenen kunniaksi. Ne muutamat aurinkoiset tai sateettomat päivät mitä on ollut on nautittu ulkoilemalla ja kamerakin on päässyt muutaman kerran mukaan. Loppiaisen aatto oli kauniin aurinkoinen ja kessu pojat saivat huolella rallatella, kun ei tarvinnut varoa liukastelua, kun maa oli täysin sula. Loppiaisen jälkeen saatiin sentään kuura maahan. Lunta ei ole kuin satunnaisesti näkynyt ja sekin vähä mitä on erehtynyt satamaan on seuraavana päivänä melkein sulanut pois. Kuun puoli välissä käytiin taas hieman aksaamassa tavoitteellisten porukan kanssa ja Natku pääsi myös mukaan irtopaikalle. Päästiin jo pientä radan pätkää tekemään neljän hyppyesteen ja kahden putken verran. Uutena asiana harjoiteltiin persjättöä, joka onnistui hienosti. Natku on oppinnut seuraamaan kumpaan käteen pitäisi tulla. Loppukuusta Natku pääsi ihan yksin reissuun mukaan, kun suunnattiin Turku Kv näyttelyyn. Natku löysi näyttelys...

Joulukuun alku puoliskolla Kassu pääsi toistamiseen agility areenoille, kun jälleen Lietoon Att:lle suunnattiin kisaamaan. Tällä kertaa kisat alkoivat hyppyradalla, jossa ohjaajan täytyi täysin ilman ajatusta poistua mukavuus alueelta ja tehdä valssi, vaikkei ollut niin edes suunnitellut ja sen takia Kassu ohjautui turhan paljon keppien väärälle puolelle. No tästä sitten napattiin vitosen virhe ja toinen virhe saatiin putkelta, kun Kassun jäädessä ihmettelmään yleisöä, niin itse ajauduin turhan edelle juoksu linjalle. Ennen kisoja meillä oli ollut parin viikon treenitauko, joka sitten näkyikin kahdessa agility radassa turhan suurena intona ja lähdön varastuksena. Ekan agility radan lähdön sain jollain tavalla hanskattua ja epämääräisesti muljautten koiran renkaalle ja sieltä kepeille. Ihan ei rytmiä saatu kiinni ja keppien jälkeen tuli pieni hairahtuminen, josta kielto ja vitonen, muuten rata puhtaasti ja luokka voitto. Toisella agility radalla oltiin auttamattomasti myöhässä vähän jo...

Marraskuu alkoi kauniin aurinkoisena ja pienillä pakkasilla. Poikien kelpasi tamplata pellolla, kun ei ollut korviaan myöden ravassa. Tosin omat polut täytyy valita mitä kulkea, ei sitä toisen jäljissä passaa tamplata. Marraskuun alussa Forssassa pidettiin mätsäri, johon Natku pääsi osallistumaan. Hieman tahtoi keskittyminen herpaantua, kun väkeä oli paljon ja tilaa ei ollut juurikaan kehien reunoilla. Silti hienosti Natku esiintyi. Kassukin pääsi mukaan ja piruuttaa ilmoitin poika kaksikon parikilpailuun. Yllättävän hienosti Kassu ja Natku kipittivät rintarinnan ja lopulta he useammasta parista nousivat ykkössijalle. Tosin palkinto pallilla Natkua ei olisi poseeraaminen kiinnostanut enään tippaakaan, vaan mamman syliin olis tarvinnut päästä. Lokakuun puolella oltiin jo hieman sovittu, et loppu vuodesta repäistään ja aloitetaan kisaura agilityssa. Marraskuussa Att:llä oli sopivasti kolmen startin kisat. Kaksi ensimmäistä agirataa hyllytettiin uutuuden viehätyksestä, ku...

Syyskuun kun alkoi, päätti Natku kokeilla uutta lookia ja asensi päähän pannan. Ei hullumman näköinen uus look ja ottatukkakin pysyi pois silmiltä luuta syödessä. Syyskuun viileinä aamuina kelpasi ottaa aamutirsat isoveljen kyljessä. Aamun vahtivuorot Natiaisen kanssa sai hoitaa Kassu, kun Iwan veti vielä sikeitä sisällä. Syyskuun 7 päivä lähdettiin ajelemaan Kihniöön näytelmiin. Natku pääsi turistina mukaan ihmettelemään toimintaa. Kassu pääsi kehässä pyörähtämään ja saikin ainoana Sa:n ja oli lopulta ROP tiukalla Pirjo Aaltosella. Kehän jälkeen riemulla ei ollut raajaa, kun Natku pääsi siskopuoli Janen kanssa leikkimään. Ja tokikaan suorinta tietä Kihniöltä ei kotio eksytty, kun pieni koukaus tehtiin Mänttän kautta. Natku pääsi haistelemaan synnyinkotinsa hajuja ja moikkaamaan äitiänsä Gittaa. Waatan Janione "Jane" Ja Waatan Lolium "Natku" Syyskuun puolessa välissä Natku pääsi ensimmäisen kerran itse areenoille, kun Saloon suunnattiin mäts...

Heinäkuussa meillä riitti tohinoita ja Natku sai todenteolla reissata koti - halli - koti väliä, kun treenihallin remonttia viimeisteltiin. Jos ei tuohon mennessä ollut tottunut koviin erikoisiin ääniin, niin viimeistään halliremontissa pääsi tutustumaan, kun kivipora jauhaa, sirkkeli vinkuu ja naulapyssy paukkuu. Jottei penskan päivistä olisi tullut liian tylsiä, pääsi aina välillä tauoilla leikkimään kaverin kanssa. Kaveri jolle Natku varmaan aiheutti elinikäiset traumat rääkäisyllään :D Ja joku vielä kysyi, et eihän nyt vaan Natkulle tullut traumoja... no ei, enemmän Pate katteli varoen kakaran suuntaan, ettei se taas vaan päästä rääkäisyään ilmoille. Heinäkuussa Natkulla riitti myös puutarha töitä. Kiinalainen ruohosipuli oli ilmeisesti Natkun mielestä koko kesän huonolla hoidalla, kun ohimennessään sitä piti aina vähän trimmata. Puutarhan parhautta oli vesipalju, jossa oli kiva lutrata, niin kauan kuin vettä riitti. Veden loppuessa mentiinkin vesipaljun kanssa pitkin puu...