Näkyväistä ei ole paljoa ennättänyt tulemaan, vaikka pää viidentenä jalkana ollaan menty.
Ransu on päässyt välillä estradeille, kun laskiais viikolla pääsi Koirakerho Tassujen perinteiseen laskiaismätsäriin turistiksi mukaan. No sen verran käytiin kisailemassa, että puolustettiin edellis vuoden kiihdytys kisan voittoa. Kyllä kannatti, kun oltiin isojen koirien nopeimpia kiihdyttäjiä... on taas hetkeksi nahkalastuja järsittäväksi.
Heti seuraavalla viikolla oltiinki jo viettämässä Tassujen kaudenavajaisia ja vuosikokousta, jossa kruunataan edellis vuoden voitokkaimmat koirat.
Ransun huikea junnu vuosi toi hänelle Koirakerho Tassujen Vuoden näyttelykoira voiton. Onhan tuo kiertopokaalin jalusta komiaa luettavaa...
2016 Waatan Daucus
2021 Waatan Daucus
2022 Waatan Lolium
2023 Waatan Lolium
2024 Bärchen Schwarzer Diamant
Jos Natku tuon pytyn vielä itselleen joskus voittaa tai Ransu kaksi kertaa, niin se jää pysyvästi hyllyn reunaa koristamaan, kun kolmannesta kiinnityksestä kierto katkeaa. Ei kuulemma riitä kolme eri saman omistajan koiraa.
Sunnuntai illat ovat vaarallisia.... ei ainakaan kannata ruveta puhelimesta selailemaan kisakalenteria silmät puoli ummessa. Kun olet nukahtamisen rajamailla, voi tulla takalistoa puuduttavia ideoita... No palataan tähän hieman jäljempänä.
Onneksi ei tämän omistajan mahahapot ole ihan heikoimmasta päästä ja mitäs sille voi, kun tapahtumasta on kulunut 9 tuntia, kun vasta näet mitä on tapahtunut.
Aina välillä tarhan mökin seinästä on nypittu rimoja irti ja olenkin ajatellut Ransun olleen asialla. Ei ei ja ei, se ei suinkaan ole Ransu, vaan Natku. Oli ilmeisesti aamulla noustu väärällä tassulla, herne sieraimeen imaistu ja aurinko paistanut täysin väärästä kulmasta... nimittäin tarhan mökki on 16 rimaa köyhempi. Ei kauaan kuono tuhissut, kun pieni tuunaus operaatio oli tehtynä ja rimat irroteltuna... nykäisy, olan yli viskasu, nykäisy, olan yli viskaisu, nykäisy, olan yli viskaisu jne. Tämä rimojen irti nyppinen ei suinkaan ollut se mahahapot sekaisin laittava asia, vaan se kun näet valvontakamerasta kuinka niiden naulasten rimojen päällä leikitään, hyppitään, pyöritään jne. lopputuloksena reikiä NOLLA... onneksi!
Palataan sunnuntai illan villityksiin... tosiaan sunnuntai iltana selailin kisa kalenteria ja aloin pähkäilemään mennäkö kisaamaan vai ei, mennäkö Eurajoelle vai Tampereelle ?!? Toinen silmä jo unten mailla, ilman suurempia ajatuksia menin ja näpyttelin sujuvasti ilmot sisään Tampereelle. Syyt olivat todella loogiset; ajoaika sama kuin Eurajoelle, mutta suorempi tie, kakkosten hypärit lauantaina ja keskellä päivää, joten ei tarvitse aikaisin aamusta lähteä ja sunnuntai jää vielä toipumisaikaa.
Kisoissa oli tulevan kesän sm kisoissa tuomaroivat tuomarit Matre Synnøve, Norjasta ja Mika Kangas.
Ensimmäinen ja kolmas rata olivat Norjalaista käsialaa ja toinen suomalaista. Ei meillä huonosti mennyt ja Tampere ei päästänyt ootteestaan, kun käytettyjen startti lahjakorttien tilalle tienattiin uusia startti lahjakortteja.
A rata Rv0 luokka voitto LUVA
B rata Rv5 luokka voitto
C rata Rv5 luokan kolmas
Ja hitto että tuo taskuraketti on alkanut kulkemaan kisa radoilla. On jotenkin tosi siistiä, kun saadaan pörhältää sata lasissa ja useimmiten ollaan jopa samalla aaltopituudella ja samalla radalla menossa toisiamme ymmärtäen. Kyllä tuo viime vuoden suvantovaihe alkoikin jo kyllästyttämään.