Toukokuussa vietettiin synttäreitä koko vuoden edestä, kun Ransu aloitti 10. päivä 1-vuotis synttäreillä, Natku jatkoi 14. päivä 5-vuotis synttäreillä ja Sulo heti perään 15. päivä 10-vuotis synttäreillä. Täällä ei suotta synttäreiden vietolle tuhlata aikaa, kun yhdellä kertaa voi viettää kaikkien synttärit.
Ransu pääsi kesäkuun alussa, Natkun paikalla, hieman aksailemaan FPukon kentällä. Pieni mies oli oikein pätevä. Ei huomannut lainkaan, ettei herra ollut aiemmin käynyt kentällä, niin iloisesti mennä tohelsi tutustuen uusiin esteisiin.
Kesäkuussa Ransu pääsi hooppailemaan, kun Natkun siivellä pääsi treeneihin mukaan. Pikkumies on alkanut oikein päteväksi harrastuskoiran aluksi. Jälleen mentiin kuin oltaisiin aina käyty. Tosin onhan Mariannen hallin odotustila Ransulle harvinaisen tuttu, kun vuoden päivät on saanut kulkea Natkun mukana hooppers treeneissä, mutta odottelu häkkiä pidemmälle juuri ei ole päässyt.
Oikein kivon kun treenaa, niin välillä on hyvä pötkähtää kaverin kanssa selät vastakkain lepäilemään.
Alku kesän jytinöissä sai vain huokaista, hyvä että talossa asuu kaksi karvakorvaa, jotka eivät jaksa sitä karvaista korvaa lotkauttaa taivaan jytinöille. Varmaan melkein pari viikkoa, jokainen iltapäivä taittui iltaan välillä sateen ropistessa ja tauotta taivaan jytistessä. Ransu nukkua pötkötti trimmauspöydällä harjattavana ja Natku laatoituksella tai sateen uhatessa pöydän alla.
Paimio Kr näyttelyssäkin käytiin kesäkuun alussa Ransun kanssa pyörähtämässä. Jos oltaisiin ukkoseen reagoimattomuudesta palkittu, niin oltaisiin oltu korkeilla sijoilla. No Haapaniemi ei tällaista ominaisuutta arvostelussa nostanut esille, vaan painotti muihin ominaisuuksiin eh:n verran.
Pitkästä aikaa nähtiin myös kuttu Iitua. Natku se ei ole oikein koskaan ollut sovussa Iitun kanssa, johtuuko Iitun sarven heristelystä, kielen näyttämisestä vai mistä lie. Ransulla sen sijaan meinasi silmät mennä vallan sikkaraan, kun niin tarkkaan täytyi ihmetellä mustaa sarvipäätä.
Ollaan ennätetty Somerolla mätsärissäkin pyörähtämään. Ransu on jo niin isoksi ennättänyt, ettei pentukehään ollut enään asiaa, vaan joutui aikuisten sarjaan. Hienosti pojat kipittelivät, kun Ransu ylsi punaisten neljänneksi, vaikka punaisten kehään mentiin lennosta vaihtaen ja tämähän ei Ransulle sovi alkuunkaan. Hieman meinasi taas oriponi vaihde olla päällä ja seisoskelukin alkoi loppujen lopulta kyllästyttämään. Natku kipitteli sinisten voittoon, tyylipuhtaalla keikistelyllään. Bis kehä sen sijaan heitettiin tyttö koirien liehittelyksi, kun iskettiin silmämme tiibetinspanieli tyttöön.
Tassut järjesti pitkästä aikaa agility epikset ja pitihän sitä suunnata oman seuran epiksiin. Samalla kisat oli seuran epäviralliset mestaruus kisat ja kaipa tämän johdosta voi Natkua tituleerata epävirallisen epäviralliseksi seuramestaruus kolmoseksi medi luokassa. kun kolmanneksi sijoituttiin.
Ransulle tuli uusi taklattava objekti pihaan, kun perumaanmaan päisteeseen asennettiin isompienkin sademäärien näyttävä mittari. Ransu tosin tuumaili onko tämä joku korkeus asteikko ja korkeimmalle tasolleko pitäisi töppö jalkojen vielä venyä.
Juhannus pyhien, vielä hieman viileämmistä lämpötiloista ollaan nautittu ulkosalla. Jos ennuste vaan paikkansa pitää, niin taidetaan ainakin seuraava viikko olla tiukkaan muurin koloon ja seinämän kylkeen käpertyneenä.
