Vuosi on lähtenyt rivakasti käyntiin ja ensimmäinen kuukausi siitä on jo melkein taputeltuna.
Vuoden ensimmäiset viikot meillä menikin sairastaessa, kun pojat saivat yskän. Tai no Kassulle yskäksi riitti pari aivastusta, mutta Iwan sen sijaan saikin viettää pari viikkoa sisäpotilaana kurkkuaan selvitellen. Ensimmäinen viikko Iwanista oli ihan nastaa löhötä tassulan sohvalla ja aina välillä käydä sisällä mylläämässä sohva tyynyt sekaisin, mutta toisella viikolla olon parantuessa alkoi sisällä olo ketuttaa ja pissalenkit alkoivat olemaan yhtä kiukuttelua ja keväällä laitumelle pääsevän hiehon koikkaloikkaa. Muutaman päivän taistelun jälkeen todettiinkin... on se sen verran terve, et joutaa päivät olemaan tarhassa.
Kun yskä oltiin saatu taltutettua ja terveenä joudettu jo olemaan, niin nurkan takana jo kolkutteli vuoden näyttelykauden avaus. Perinteisesti näyttelykausi avattiin Turun Kv näyttelyllä.
Waatan tiimiä oli paikalla viiden koiran voimalla, kun Kassun sisko Darma (W. Darmara) ja hänen seuraherransa Aslan (W. Galanthus) olivat edustamassa sekä Mänttän viehättävät tytöt Manna (W. Fumana) ja Gitta (W. Gentiana). Myös kaksi lahkeiset edustajat olivat tulleet tervehtimään ilman koiria ja uusia tiimiläisiäkin oli menoa katselemassa.
Ei tuomaria Catherine Rooney:tä voinut hölläkäsiteksi haukkua Sa:n suhteen. 21 kessua oli paikalle saapunut ja ainoastaa seitsemälle hän heltyi antamaan Sa:n. Paikalla kyllä oli enemmän sa:n ansaitsevia, mutta kauneus on katsojan silmässä.
Kassu vei kahdesta valioluokan uroksesta pidemmän korren ollen luokka voittaja Sa:lla. Paras uros kehässä ei ollut ruuhkaa, kun ainoastaan neljää luokka voittajaa oli Sa:lla muistettu. Kassu raivasi tiensä Pu2 sijalle heti junnuluokan voittajan perään ja sai Cacibin, joka kylläkin siirtyy kolmanneksi tulleelle.
Kassun arvostelusta puolet oli kirjoitettu handlerista, mutta olihan sitä ilo lukea... "Handleri työskentelee erittäin vakaasti ja päättäväisesti koiran kanssa. Näyttävä.". No muisti tuomari kehua Kassun kaulurin... tosin käytetylle sanalle suora suomennos voisi olla pellen röyhelökaulus ja käytetään samaa sanaa röyhelökauluskukostakin :D
Vuoden ensimmäiset viikot meillä menikin sairastaessa, kun pojat saivat yskän. Tai no Kassulle yskäksi riitti pari aivastusta, mutta Iwan sen sijaan saikin viettää pari viikkoa sisäpotilaana kurkkuaan selvitellen. Ensimmäinen viikko Iwanista oli ihan nastaa löhötä tassulan sohvalla ja aina välillä käydä sisällä mylläämässä sohva tyynyt sekaisin, mutta toisella viikolla olon parantuessa alkoi sisällä olo ketuttaa ja pissalenkit alkoivat olemaan yhtä kiukuttelua ja keväällä laitumelle pääsevän hiehon koikkaloikkaa. Muutaman päivän taistelun jälkeen todettiinkin... on se sen verran terve, et joutaa päivät olemaan tarhassa.
Kun yskä oltiin saatu taltutettua ja terveenä joudettu jo olemaan, niin nurkan takana jo kolkutteli vuoden näyttelykauden avaus. Perinteisesti näyttelykausi avattiin Turun Kv näyttelyllä.
Waatan tiimiä oli paikalla viiden koiran voimalla, kun Kassun sisko Darma (W. Darmara) ja hänen seuraherransa Aslan (W. Galanthus) olivat edustamassa sekä Mänttän viehättävät tytöt Manna (W. Fumana) ja Gitta (W. Gentiana). Myös kaksi lahkeiset edustajat olivat tulleet tervehtimään ilman koiria ja uusia tiimiläisiäkin oli menoa katselemassa.
Ei tuomaria Catherine Rooney:tä voinut hölläkäsiteksi haukkua Sa:n suhteen. 21 kessua oli paikalle saapunut ja ainoastaa seitsemälle hän heltyi antamaan Sa:n. Paikalla kyllä oli enemmän sa:n ansaitsevia, mutta kauneus on katsojan silmässä.
Kassu vei kahdesta valioluokan uroksesta pidemmän korren ollen luokka voittaja Sa:lla. Paras uros kehässä ei ollut ruuhkaa, kun ainoastaan neljää luokka voittajaa oli Sa:lla muistettu. Kassu raivasi tiensä Pu2 sijalle heti junnuluokan voittajan perään ja sai Cacibin, joka kylläkin siirtyy kolmanneksi tulleelle.
Kassun arvostelusta puolet oli kirjoitettu handlerista, mutta olihan sitä ilo lukea... "Handleri työskentelee erittäin vakaasti ja päättäväisesti koiran kanssa. Näyttävä.". No muisti tuomari kehua Kassun kaulurin... tosin käytetylle sanalle suora suomennos voisi olla pellen röyhelökaulus ja käytetään samaa sanaa röyhelökauluskukostakin :D
Ei kehä kierrokset uroksiin loppunut, vaan sain vielä viedä Kassun ihastuttavan tyttären Merin (Iso Karhu Gerd) kehään. Nuorten luokassa Meriä vastassa olikin Gitta (W. Gentiana). Matto meinasi vetää Merin nenän kyntö asentoon, mammakin löytyi kehän laidalta ja tuomarille esitettiin, kuinka voidaan juosta vinoon suoraan, minä se ennätin juoksemaan etu, taka ja sivuperin houkutellessani Meriä. Loppujen lopuksi ei enään tienyt miten päin oli kehässä juossut, mutta oliko sillä väliä, kun Sa:lla ja luokka voitolla palkittiin.
Nartuissa ei Sa:lla enään viskattu, kuin kolmea koiraa, joista kaksi oli valioluokasta. Merillä olikin kovat vastukset paras narttu kehässä ja kolmannelle sijalle me jätiin olemattomia karvoja pörhistelemään. No sertin Meri nappasi, mutta se himoittu cacibi jäi lipaisun päähän.
Nartuissa ei Sa:lla enään viskattu, kuin kolmea koiraa, joista kaksi oli valioluokasta. Merillä olikin kovat vastukset paras narttu kehässä ja kolmannelle sijalle me jätiin olemattomia karvoja pörhistelemään. No sertin Meri nappasi, mutta se himoittu cacibi jäi lipaisun päähän.
Narttujen jälkeen Kassu pääsi vielä pyörähtään kehässä kasvattaja luokan verran. Aslan oltiin tiputettu pois porukasta, kun nuoren pojan klopin pään olisi Mannan sulotuoksut vienyt ihan sekaisin. Kassu vanhana konkarina kaihoisasti vain katseli edessä päin liehuvia Mannan peppuvilloja. Kakkoseksi ryhmä jäi varsin hienolla arvostelulla ja Kp.n kera.
Jännittäviä aikoja elettiin keskiviikkona, kun ihan ensimmäisenä saatiin kielikeskellä yrittää taituroida mahdollisimman nopeasti Saloon... ehkä hieman myöhässä olimme. Saloon pääsimme juuri juuri ajoissaan todetaksemme, että ajat ovat myöhässä........
Kassulla oli edessä virallinen silmä- ja polvitarkastus. Polvet olivat edelleen puhdasta priimaa ja silmätkin kirkkaat.... niin ja nyt selvisi se Kassun viehätys voiman salaisuuskin. Kuka tyttö nyt voi vastustaa Kassun räpsyttymiä, kun muutamalla hennolla ylimääräisellä ripsellä vielä ovat tehostetut... eli muutama hento liika ripsi (distichiasis) todettiin. Käynti oli kyllä inspriroiva ja sen seurauksia ehkä tullaan vielä näkemään.
Kyllä meidän valonlapsien kelpaa, kun alkaa aamut valostumaan. Ei tarvitse puoli koomassa vaeltaa puolille päiville ja vetäytyä takaisin horrokseen illan härmärtyessä.
Virtaa ja tarmoa täynnä oli riemu lähteä hakemaan pakastimen täydennystä ja taas kelpaa poikien ruokailla, kun ei tarvitse kuivia nappuloita syljeskellä suupielestä, vaan saa mehevää lihaa rouskutella.
Virtaa ja tarmoa täynnä oli riemu lähteä hakemaan pakastimen täydennystä ja taas kelpaa poikien ruokailla, kun ei tarvitse kuivia nappuloita syljeskellä suupielestä, vaan saa mehevää lihaa rouskutella.
