Luuta ei suinkaan ole siivouksesta punaisena hohtanut. Kiireinen pääsiäinen ei ole antanut luudan jäähtyä vaan kaasu pohjassa ollaan liidelty paikasta toiseen.
Heti pitkäperjantaina aloitettiin aamusta Forssan Palveluskoirien mestiksien ensimmäisen osakilpailun merkeissä.
Tuomarina kisoissa toimi niin nauravainen ja kannustava Ulla Viholainen. Ulla oli oikein putki kieputus radan rakentanut mölleille.Ensimmäinen rata Kassun kanssa ei ihan nappiin mennyt, kun herra otti kovin kieroksia ja puolet radasta meni suun paukuttamiseen. Av -6,35 Rv 25.
Toisella radalla oli jo mieli saatu tyyntymään ja keskityttiin itse tekemiseen. Luokan ykkös sijan hävisimme harmillisesti heti ykkös esteen riman tiputukseen. Muuten rata oli oikein mainio suoritus. Av -22,75 Rv 5 sija 5 ja yksi piste mestaruus kilpaan.
Positiivisia puolia kun kisoista haetaan. Kassu ei esittänyt kentän haistelujaan mitä on hyvinkin paljon harrastanut tuossa hallissa. Kassu ei karannut kontakteille... keinulle meinasi, mutta luopui ajatuksesta. Tämä kontakteille karkaamattomuus oli sinällään ihme, kun nyt on saanut paljon palkkaa kontakteilla.
Kisojen jälkeen koto kautta tulokset lataamaan eetteriin ja suunnaksi Salo ja aksa treenit. Treeneissä vahvistui vaan ihmetys kisojen kontakteille karkaamattomuudesta, kun koko ajan oltaisiin A:lla keikuttu.
Taas tuli myös todistettua treeneissä itselleen.... Tee takaa leikkaus jos mahdollista, Kassu kääntyy tehokkaasti tai ole niin prkleen edellä... ja tää ei pysty nyrjäyttämään aivojaan uuteen moodii treenien aikana, vaan tarvitsee aikaa sisäistää asia.
Lankalauantaina käytiin Kassun kanssa shoppailemassa. On nuo liha varannot huvenneet ja nappulat ei maita herrasväelle, niin piti lähteä metsästysretkelle pakastealtaiden ääreen. Hätävara lihavarannot käytiin hakemassa eläinkaupasta, kun Vauhti-Raksu kurvailee vasta alkukuusta täältä päin. Kassu osallistui innokkaasti ruuan valintatyöhön roikkumalla pakastealtaan reunalla tutkien mitä sieltä nostellaan pois.
Lauantai ilta menikin kyläilemässä, mutta pojilla riitti silti vauhtia, kun tarvi kilpaa kerjätä herkkuja.
Pääsiäispäivät sunnuntai ja maanantai vietettiin ulkoilessa. Sunnuntaina Kassu pääsi juoksentelemaan 7-8km lenkin... tai siis me kävelimme sen 7-8km ja Kassu juoksi ööö... hieman enemmän.
Lauantain lenkillä bongasimme myös joutsenia, niin että niistä sai kuvan napattua. Kevään pakollinen joutsen kuva siis suoritettu ja nyt aletaan kyttäilemään leskenlehteä ja västäräkkiä.
Lenkki polkumme varteen oli myös ilmestynyt vuosikerta puimuri. Pakko oli hieman kuvailla, kun ei näin läheltä ole nähnyt nuin pientä hetkeen. Takapyörätkin oli kuin mopon renkaan.
Kassu se pääsi elementtiinsä, kun raivatun metsäaukean/ pellon kautta oikasimme kotio päin. Oli niin mukavia kiviä ja ojia joiden yli hyppiä. Yksi pelto/ metsähiirikin löydettiin, mutta se ehti livahmaan risujen suojaan.
Maanantaina pääsi Iwankin mukaan lenkille, kun hieman lyhyempi 4km lenkki vaan heitettiin. Kyllä vanha herra menis vakaasti kuin höyryveturi eteenpäin, mutta autasarmias kun pitäis kääntyä takaisin päin, niin johan osataan olla hidas löntystäjä joka surffaa tien laidasta laitaan.
Sulokin on ollut tyytyväinen, kun on ollut kuivempaa keliä ja on tainnut hiiriäkin löytyä, kun aina välillä on raatoa tuotu näytille. Tosin nyt kun on ollut hyvät säät niin Sulo on saanut harrastaa puussa kiipeilyä, kun täytyy Kassua härnätä ja juosta edellä puuhun karkuun.
Sulo puussa ja Kassua naurattaa, kun sai ajaa toisen puuhun.
Maanantaina käytiin vielä kaukkari tyttöjä moikkaamassa ja Pike tais saada hetkeksi aikaa tarpeekseen, kun Kassu meni varjonlailla perässä. No Kassusta oli hauskaa siinä määrin että rapalensi ja vielä illalla kotona rapsuteltiin hiekkoja pois karvojen joukosta.
Nyt onkin hyvä jättää luuta vuodeksi kaapin perukoille pölyyntymään, kun karstat on huolella kaasuteltu pois.
