Siirry pääsisältöön

Parkanon hemohessaajat

Kerrankin laiskuudesta oli hyötyä....

Aikataulut kun läpsähti Parkanon ryhmikseen, niin päätettiin, että lähdetään jo lauantaina ajelemaan ja yövytään hotellissa.
Lauantai aamuna pakattiin auto täyteen ja ensiksi suunnattiin aksa treeneihin. Kun treenit saatiin pakettiin, niin alkoi kyläreissun kautta matka kohti Parkanoa. Ajoituksemme oli minuutilleen suunniteltu, kun Parkanoon saavuttaessa alkoi myös lumisade, joka onkin sitten jatkunut jatkunut ja jatkunut.

Koko yön jatkunut lumisade oli saanut tiet pöperöisiksi ja auton hautautumaan lumihankeen. No mieluummin tongin 20 minuuttia autoa esille ja sulatan sitä, kuin oltaisiin ajettu hyvässä kelissä n. 3 tuntia kestävä ajomatka, niin että kehään olisi ennättänyt kymmeneksi... ehkä.

Tällä kertaa näyttelyssä oli oikein väljää. Paikalle meitä saapui Kassun lisäksi Rodi (W. Erodium), Aida (W. Elodea), Sumu (W. Dablia) ja Darma (W. Darmera) kannustus joukoissa.
Kai meidän ryhmää voisi verrata dopingin kärki ryhmään. Darma jäi suosiolla kehästä pois, kun varoajat oli vielä päällä ja Lotta taasen oli itsensä doupannut täyteen särky ja flunssa lääkkeitä.

Urhoollisesti Lotta paikalle Rodin kanssa saapui, mutta vointi ei ihan riittänyt kehään asti, joten minä sain viedä Rodi pojan näytille Markku Kipinälle.
Kipinän arvostelu kautta linjan ei ihan vakuuttanut. Selvästi oli nähtävissä, ettei selkeää linjaa kessuista ollut ja kokemattomuus rodun parissa paistoi. Tarkkaan kyllä tutki ja purenta oikein syynättiin... ainakin Rodilta ja Kassulta. No tämä oli kyllä tiedettävissä ja suuria odotuksia ei ollut yksilöarvostelun puolelta.

Rodi tosiaan pääsi ylhäisessä yksinäisyydessään ekana kehään, kun oli ainut junnu uros. Rodin kohdalla jo huomasin, ettei Kipinä täysin selvillä ole ja varsinkin tuli esille, ettei tiennyt kessun eri turkin vaiheista. Hienosti Rodi esiintyi, vaikka samaan aikaan korvan juuressa revittiin teippäjä irti pöydästä. Rodista myös huomasi, ettei ole muiden kuin Lotan kanssa tottunut esiintymään, mutta tämä ei ollenkaan ollut ongelma. Hienosti Rodi sai Eri Sa:n.

Rodi
Kuvaaja Kai Mäkinen

Yksi nuorten luokkalainen ehti välissä pyörähtämään, kun tuli Kassun vuoro. Aavistinko tuloksen vai kuinka, kun Lotalle sanoin, et jos Kassu saa Sa:n, niin sit Lotta joutuu kehään, muuten tehdään lennosta vaihto.
No Kassu se ei oikein ollut Kipinän mieleen. Vähän sitä tätä ja tota oli vikaa ja puutetta. Turkin sentään kehui. Tuloksena Eh.

Kassu ja mun sormi.
Kuvaaja Kai Mäkinen
Kassu
Kuvaaja Kai Mäkinen
Eipä Lotan tarvinnut Pu kehään tulla ja lennosta vaidettiin koiria samalla kun kuuntelin Kipinän vuodatusta Kassun liikkeistä. Kehä sihteerikin vielä rupesi perään huutamaan, et koiran arvostelu jäi, kun Rodin kanssa riviin kiisin. Pyörittävä tokaisi, sillä on jo eri koira remmin päässä.
Kova ei kilpailu ollut Pu kehässä, kun vain kaksi kilpailijaa. Rodi jäi Pu2:seksi, kun ei karva ollut parhaassa kunnossa. Alkaa herralla pikku hiljaa näkymään tuleva 2v. kaljuuntuminen.

Tarkkaan tuli kuunneltua mitä halutaan tehtävän pu kehässä, kun taas niin miettivä ja keskittynyt ilme naamalla kuuntelen.

Paran uros kehä
Kuvaaja Kai Mäkinen
Aida pääsi tytöistä ekana Pirkon kanssa ja ei Aidakaan miellyttänyt. Vähän sieltä täältä ja tuolta löysä ja löllykkä. Tuloksena Eh2
Sumu olikin kisaamassa suuressa avo luokassa ja raivasi hienosti Outin kanssa tiensä Erin kera kakkoseksi, tosin ilman Sa:ta.

Vaikkei tulokset päätä huimannut, niin saatiin silti kasaan kasvattaja ryhmä. Ihan hyvällä arvostelulla Kp ja Rop kasvattaja.
Lottakin pääsi kehään Rodin kanssa ja arvostelun aikana meillä riitti Lotan kanssa, jotain syväluotaavaa keskusteltavaa, kun suut käy kuin papupadat... Valitettavasti tästä on nähty video materiaalia.

Kassu, Rodi, Aida, Sumu
Kuvaaja Kai Mäkinen
Joukkueemme dopintason ja vallitsevan sään tähden päätettiin lähteä koti matkoille, eikä jääty odottelemaan ryhmäkehiä, kun ne olisivat olleet vasta useamman tunnin päästä.

Nyt jäämmekin reilun kuukauden näyttely tauolle, kun ei noita sopia näytelmiä ole ja jos vaikka keskittyisi aksaan ja yhdistystoimintaan.
Jos tää vaikka yrittäisi muutaman viikon aikana oppia etenemään maltillisemmin aksassa, ettei kouluttajan tarvitse koulutus päivän päätteeksi vielä ihmetellä mun spurtti nopeutta.