Sisäinen ja ulkoinen kauneus.

Menneellä viikolla tuli useamman kerran oltua laiska ja laitettua nauhoitus pyörimään poikien touhuja seuratessa. No kukapa nyt vesisateeseen edes viitsii lähteä kameraa ulkoiluttamaan, vaikkakin kauniitakin ilmoja oli, mutta silloin ei ennättänyt tai ollut kamera hyppysten lähettyvillä.

Villiä leikkiä on pojilla riittänyt. Iwaniin on taas iskenyt syksyn pakkaskärpänen, joka tietää vallatonta käytöstä ja riehumista. Se on kyllä kumma, kun lämpötila laskee nollan tietämiin, niin Iwanista löytyy turbovaihde. Vaikka koira on jo 8,5 vuotias, niin käytöstavat on kuin puolivuotiaalla.

Ihan alkuunsa saatte nauttia poikien riehumis leikistä äänitehosteiden kera. Onkos tuo nyt niin ihme, että Kassukin on oppinut örisemään.

Viikko sitten jo tuli pojille heitettyä luut tarhaan. Iwan on omasta mielestään omansa kalunnut ihan riittävän puhtaaksi, mutta Kassun mielestä siinä on vielä paljon kalutavaa.
Iwania ei voisi vähempää kiinnostaa, vaan yrittää epätoivoisesti saada Kassun kanssaan leikkimään lopputulemalla ärhäkkä vastaus.

Pääsi Iwan sentään taas puleerattavaksi, josta Kassu oli tyytyväinen tällä kertaa... saipahan ihan rauhassa kaluta Impun luuta. 

Tuo harjaus saatika kuvaaminen ei ole maailman yksinkertaisimpia asioita, jos toisella on hepuli päälänsä.

Missä se naamataulu on???

No mihin hittoon se koko koira jo katos??

Niin niistä 8,5 vuotiaan käytöstavoista... mikä paikka tai odota???... kyl äippää saa nitsata reidestä, jos namia ei tipu ja yrittää nakertaa treeniliivin taskuun reikää!!!... ja harjattava ollessa saa eturäpylöillään hoitoo, niin et saa äipän hermostuun, kun naamassa on kaikki ruohonjuuritason maanäytteet.

Miten niin toi Imppu osaa olla nii..iin helppo aina välillä. Ja kun kaikki kevätjuhlaliikkeet on suoritettu, niin killitetään söpöllä ilmeellä alahuuli mutkalla, takaraivossa takoen ajatus "anna nyt jo se nami".

Lauantaina Kassu pääsi riekkumaan Kosken BEST tyty ystävän kanssa. 

Lennukin alkoi välillä jo lämpiämään Kassulle, mut Kassu kun ei muita näe kuin Raksun ja Raksu näki vain frisbeensä.

Sunnuntaina lähdettiin jälleen Mummia ja Zanaa tervehtimään. Kyllä taas Zanan silmät, huulet ja korvat on puhtaat, kun Kassu teki hoito operaationsa. Tosin mummin kahveet meinas olla pitkin seiniä, kun Kassu teki yllätyshyökkäys banzai hyppynsä mummin syliin... onneksi tällä kertaa kahvikuppi oli turvallisesti pöydän kannateltavissa.

Kassu pääsi myös sieniä etsimään. Tosin Kassu on vain ymmärtänyt hieman väärin tuon sienestyksen. Ihan saa itse etsiä ja kun löydät niin alkaa menemään harmaa tornado ees taas. No tuhot sentään jäi vähäisiksi, vaikkakin ne sillä sieni saaliilla olisi voinut olla mittavatkin.

Uupunut metsäsienten kauhu, harmaa tornado, saaliinsa kanssa.

Sienestys kun on niin rankkaa ja kun metsässä täytyy joka peuran polku tutkia ja juosta, niin tarvitsee rankan suorituksen jälkeen energiajuomaa.

Hyvää oli kutunmaito, jos Kassulta kysytään... oli niin hyvää, että rintakorvoista korvakarvoihin asti oli pieni poika kermassa. Miten niin tuosta koirasta voi nähdä, kuinka iso kattila halkaisijaltaan oli.

Nyt on hyvä alkaa viikko, kun on koko viikonloppu taasen riehuttu ja kutunmaitoakin ollaan nautittu sisäisesti sekä ulkoisesti. Koitakaahan pysyä kuivana.