Taas on tohinaa riittänyt... kesällä kun saisi muutaman lisätunnin vuorokauteen, talven pimeistä ja tylsistä tunneista, olisi ääri mukavaa.
Alku viikko tapeltiin tossusankari Kassun kanssa, hoidetaanko tassua vai ei. Tosiaan tassun pohja oli ärsyyntynyt ja punoitti melko lahjakkaasti. Jäljistä päätellen ilmeisesti jokin hiekan jyvä tai vastaava oli hiertänyt ison anturan juuressa, josta ärsyynnys oli varmaankin nuolemisen johdosta levinnyt. Kotikonstein tämä sentään selätettiin ja sitkeällä taistelulla aamuin illoin. En sitten tiedä mikä Kassua tökki tuossa hoidossa, kun vain bacibacktia tupsuttelin varpaiden väliin ja sukka laitettiin suojaksi, jottei nuolisi. Sukkakin sai olla paikallaan (ihme kyllä), paitsi sitten keskiviikkona päivällä ihan itse oli sen riisunut. No tassu oli sentään parantunut, eikä sitä olla nassutettu, ainakaan todistettavasti.
Helatorstaina lähdettiin Pitkäjärvelle mätsäröimään ja tukemaan vanhempain yhdistyksen rahan keruuta. Jostain kumman syystä Kassulla tuntui olevan energiaa (miten niin kolmen päivän sisällä olo näkyi). Parisenkymmentä osallistujaa oli isoissa koirissa ja Kassu suoriutui sinisten neljänneksi.
Mätsärin jälkeen tosin pienten koirien tuomari tuli kehumaan, kuinka hieno rotunsa edustaja Kassu on ja totesi, että ehdottomasti olisi hänen mielestään ollut isojen punaisten ykkönen. Kehui myös kuinka hieno kompakti rakenne, liikkeet ja esiintyminen. Tulevaisuuden tähti kuulemma. Mitäs tässä muuta, kuin kiittelemään kommenteista ja mieleipiteestä.
Sen verran täytyy kyllä esiintymisestä ja pohjasta sanoa, että pohja oli kyllä haastavan möykkyinen ja pehmeä juosta. Kokemuksesta tiedän, että Kassu tahtoo ottaa helposti laukan, jos maasto on kovin epätasainen, mutta nyt melko hyvin saatiin laukka hallittua. Tulipahan hyvä treeni tulevaisuutta varten. Niin ja mielenkiinnolla odotan millainen näyttely primadonna Kassusta tulee... Kai se on uskottava, että siinä ainesta on. Omakoira on aina se kaunein ja parhain.
Niin ja Kassu pääsi taas lehden palstoille poseeraamaan. Someron paikallislehti kävi tekemässä juttua mätsäristä ja bongasi meidät haastateltaviksi. Tästä ehkä myöhemmin lisää.
Kassua hemmotellaan tyttöystävillä oikein urakalla. Perjantai illalla saapuivat iki ihana kärisevä Raksu ja huutava Lentsu kyläilemään. Pienen remmi lenkin jälkeen Raksu ja Kassu pääsivät vapaana irroittelemaan tarhaan, kun Lentsu keskittyi treenaamiseen. Aikansa kun Kassu jaksoi lämmitellä, niin Raksukin intaantui leikkimään. On se kummaa kun sais leikkiä, niin ollaan ja ihmetellään, mutta kun ollaan remmin jatkona niin esitetään kevätjuhlaliikkeet.
Lauantaina otettiin Forssa reissun jälkeen suunta Tuikku mummin luokse Jelenaa viihdyttämään. Kerrankin Kassu unohti sisälle kinuamisen, kun sai Impun ja Jellun kanssa telmiä useamman tunnin. Useamman tunnin telmiset vei hyvin mehut kaikista ja kerrankin porukkaa nukutti. Tosin kotiin tultaessa Kassulla riitti vielä sen verran energiaa, että ennätti tassunsa suttaamaan.
Seinän vierestä on ahomansikat kaivettu paremmille laitumille ja nykyään niiden tilalle kaivetaan luita. Hyvin hautuneita ja multaisia luita on hyvä nassuttaa ja märällä kelillä saa vielä multanaamion kaupan päälisiksi tassuihin.
 |
| Tossusankari |
Helatorstaina lähdettiin Pitkäjärvelle mätsäröimään ja tukemaan vanhempain yhdistyksen rahan keruuta. Jostain kumman syystä Kassulla tuntui olevan energiaa (miten niin kolmen päivän sisällä olo näkyi). Parisenkymmentä osallistujaa oli isoissa koirissa ja Kassu suoriutui sinisten neljänneksi.
Mätsärin jälkeen tosin pienten koirien tuomari tuli kehumaan, kuinka hieno rotunsa edustaja Kassu on ja totesi, että ehdottomasti olisi hänen mielestään ollut isojen punaisten ykkönen. Kehui myös kuinka hieno kompakti rakenne, liikkeet ja esiintyminen. Tulevaisuuden tähti kuulemma. Mitäs tässä muuta, kuin kiittelemään kommenteista ja mieleipiteestä.
Sen verran täytyy kyllä esiintymisestä ja pohjasta sanoa, että pohja oli kyllä haastavan möykkyinen ja pehmeä juosta. Kokemuksesta tiedän, että Kassu tahtoo ottaa helposti laukan, jos maasto on kovin epätasainen, mutta nyt melko hyvin saatiin laukka hallittua. Tulipahan hyvä treeni tulevaisuutta varten. Niin ja mielenkiinnolla odotan millainen näyttely primadonna Kassusta tulee... Kai se on uskottava, että siinä ainesta on. Omakoira on aina se kaunein ja parhain.
Niin ja Kassu pääsi taas lehden palstoille poseeraamaan. Someron paikallislehti kävi tekemässä juttua mätsäristä ja bongasi meidät haastateltaviksi. Tästä ehkä myöhemmin lisää.
Kassua hemmotellaan tyttöystävillä oikein urakalla. Perjantai illalla saapuivat iki ihana kärisevä Raksu ja huutava Lentsu kyläilemään. Pienen remmi lenkin jälkeen Raksu ja Kassu pääsivät vapaana irroittelemaan tarhaan, kun Lentsu keskittyi treenaamiseen. Aikansa kun Kassu jaksoi lämmitellä, niin Raksukin intaantui leikkimään. On se kummaa kun sais leikkiä, niin ollaan ja ihmetellään, mutta kun ollaan remmin jatkona niin esitetään kevätjuhlaliikkeet.
 |
| Sulassa sovussa Forssan reissulla. |
Seinän vierestä on ahomansikat kaivettu paremmille laitumille ja nykyään niiden tilalle kaivetaan luita. Hyvin hautuneita ja multaisia luita on hyvä nassuttaa ja märällä kelillä saa vielä multanaamion kaupan päälisiksi tassuihin.