Siirry pääsisältöön

Agi liitelyä ja juhannus taikoja.

Viikko alkoi rauhallisissa merkeissä ainakin Kassun osalta. Jollei viikonloppuna saa levätä niin sitten täytyy viikolla. Ei Kassua tarvitse kahta kertaa käskeä, kun herra jo paneutuu luunsa järsimiseen heinikon keskellä.



Kassun tarhan kukka loistoa. Ihme kyllä, kukat ovat saaneet olla rauhassa tolppansa nokassa.
Tiistai aamuna Kassu joutui hieman urheilemaan, kun haettiin alku lämmöt seuraavan päivän kisoihin. Ei sitten oltu pariin viikkon mietittykkään mitään aksa hommia, edes ohjaus harjoituksia otettu ja kisat edessä. Nääh. Lahjattomat treenaa.

Keskiviikko aamuna startattiin aamu tuimaan kohti Forssaa. Kassu hoitoon ja itse töihin. Kyllähän arvon työmaskotti pääsi loppu päivästä toteuttamaan arvokasta virkaansa eli nukkumaan auton takaloossiin. Oli vaan ikävän lämmin päivä, eikä poikaa voinut jättää hetkeksikään autoon. Tai no vähän taidan valehdella.. pystyihän sen jättämään, kun jätti ikkunat auki ja itse juoksi kielivyön alla hakemaan seuraavan oppilaan yläkerrasta ja kauhiaa vauhtia takaisin.



Kun työt oltiin saatu pakettiin niin suunnattiin kohti treenikenttää ja meidän ensimmäisiä aksa kisoja.
Oltiin Kassun kanssa melko ajoistaan jo kentällä, mutta saipahan auton varjoon ja ennätettiin hieman treenaamaan puomia/ kontakteja ajankuluksi.
Meille oltiin luvattu, että tulee olemaan poskettoman helppo mölli rata, parilla hypyllä ja putkella. No en sitten tiedä mikä on pari ja posketoman helppo.... Radassa oli 16 estettä kaiken kaikkiaan, joista kaksi putkea, yksi muuri ja yksi kisa korkuinen puomi... aaaapuvaaaa... Yks me ei olla muuria treenattu niin et siinä on palikat päällä ja kaks me ei olla ikinä menty isoa puomia, kolme me ei olla lähellekään noin pitkää rataa menty vielä kertaakaan kokonaisuudessaan (siis kerran ollaan menty rata osissa).
No onneksi mölli minit meni ensiksi, niin ennätti hieman funtsimaan ja tutustumaan rataan laidalta käsin.
Kassunhan sain medeihin ilmoittaa, kun ollaan vasta aloitettu ja ollaan niin nuoriakin, ettei olla korkeita esteitä edes hypitty.
Vihdoin viimein koitti meidän vuoro ja Kassun kuulo aistista/ muusta huomio kyvystä ei tietoakaan. No menimme reippaasti tuulta päin ja aloitus paikalle. Aloitus paikalle päästyämme aloin katselemaan, kun porukka kuikuilee putkeen ja suihkii suihkepullosta ainetta. Jesss. Edellinen kisaaja oli päättänyt järjestää källit ja lirauttanut putkeen. Kassuhan meinasi vallan hermostua, kun joutui auringossa odottelemaan vuoroaan. Lopulta tuomari antoi luvan aloittaa. Kassu istumaan ja odota käsky, itse lähdin hieman ottamaan ennakkoa ja juuri kun olin aikeissa antaa lähtö luvan, niin Kassu päätti lähteä moikkaamaan tuomari tädin, onnekseen kiertäen esteen. No sieltä se päätti kirmata putken päälle renuamaan, onneksi päälle, eikä sisälle. No lopulta sain herran kalastettua varjosta kiinni ja päästiin yrittämään uutta aloitusta.
Toinen kerta toden sanoo ja päästiin vauhtiin. Kassuhan paineli riemunsa kukkuloilla ja kun minä en nyt ihan pysynyt perässä niin herra ennätti heittämään omia kiemuiroitaankin. Radasta ei itselle paljoa jäänyt mieleen, sen verran vauhdikkaasti paineltiin. Sen mitä muistan niin ainakin yhdelle esteelle jarrutin, kun näin jo lähestyessä, että aikoo painella ohi ja puomin kontaktin hyppäsi yli mennessä, mutta alas tullessa tuli oikein nätisti, niin ja loppuun kaikkia naurattunut omistajan spakaati.
Tulos Mölli medien 1. sija 30 virhe pistettä ja alle ihanneajan. Täytyy kai kesän loputkin seuran mestikset käydä, kun tällä hetkellä on ykkössija puolustettavana. Tuomarina kisoissa toimi Ulla Viholainen.
Paljon kuultiin kehuja muilta, joka lämmitää mieltä, kun itsellä ei ole minkään aista hajua, miten ohjata ym., mutta onneksi Kassu osaa esteet ja sillä on kaiken lisäksi kyky lukea ajatukset.

Kuvaaja Heidi Nikula
Kassun tyylinäyte miten tullaan puomi alas.

Juhannus onkin sitten mennyt nauttien herkuista.
Perjantaina käytiin Forssassa ja pojat pääsivät pihalle grillaamaan. Imppu oli varmuuden vuoksi ketjun päässä, mutta Kassu sai viilettää vapaana, vaikka en nyt tiedä pidätteleekö nuo aidat Kassua, vaikka niiden takana on aikanaa pysynytkin kaksi belgiä.

Kuviakin tuli napattua useampi, kun kerrankin oli hyvä sää, eikä satanut vettä.
Naapurit kyllä varmasti kiitti meidän vierailua. Välillä pojille tuli riitaa, kerjättiin tai sitten kuultiin naapurista jotakin ääntä ja nämä kaikki pitivät sisällään vähintään mölyapina lauman vertaisen metelin, kun toinen kimottaa ja toinen karjuu. No eipähän kenellekään jäänyt epäselväksi, että koiratkin pääsivät mukaan juhannuksen viettoon.















Kotimatkalla jouduttiin tekemään kylänraitilla piruetti liikkeitä, kun vastaan tuli vaappuva kulkue.
Telkkä pesue oli päättänyt lähteä juhannus marssille. Nätisti he kulkivat tienlaitaa pitkin ja auton lähestyessä sukelsivat ojaheinikkoon.





Lauantai aamupäivä otettiin rennosti. Käytiin pienellä kävely lenkillä (ei pystynyt kuin naapuriin ja takaisin ja siinäkin meinasi olla liikaa liikuntaan niin kuumalla). Kassu on kyllä niin apina Impun suhteen. Imppu kun heitti kävely retkellä selälleen rapsutuksia kerjäten, niin eikö Kassu hetken päästä samanlailla retkota jalkojen juuressa rapsutuksia kerjäämässä. Pojat ovat kuin mustikka ja paskanmarja.
Illemmasta käännettiin nokka taas menoja kohden ja lähdettiin mummin ja ukin luokse juhannustapäivän iltaa viettämään.


Poikia ei niin kauheasti ympärillä tapahtunut kiinnostanut, kun oli Zana liehiteltävänä. Kumpainenkin pojista vuoron perään kävi putsaamassa Zanan korvat ja suupielet.
Ohimennen Kassu kävi välillä huutamassa ohi menneille polkupyöräilijöille ja säännöllisin väliajoin täytyi käydä sihtaamassa kanoja portin takaa.


Kassu pääsi myös illemmalla juhlatunnelmaan ja heittäytyi kesämieheksi oikein hatun kera... skumppalasi enään puuttuu 9kk ikäisen tenavan hyppysistä. Kassun juhannusherkkuihin lukeutui mm. savustettu lammas ja kotitekoinen kutunjuusto. Imppu sen sijaan herkutteli uunijuustolla ja pannukakulla.


Tänä aamuna aloitettiin reippaasti ja lähdettiin kokeilemaan polkupyöräilyä Kassun kanssa. Pieni retki lähimetsään, jonne tehtiin jälki vanhenemaan uudella metodilla. Yllättävän hyvin pyöräretki meni, kun päästiin vaan alkuhämmennyksestä. Kassun mielestä hänen kuuluu mennä joukon ensimmäisenä, muuten mennään armoton veto päällä, jota ei kyllä tarvitsisi harrastaa. No tulipahan tuokin kokeiltua, ettei vallan uutena asiana tule, kun ruvetaan hieman enemmän liikkumaan.

Jospa seuraava viikko olisi hieman rauhallisempi. Perustreenit ja ensimmäinen junnuluokan virallinen näyttely.