Näyttelykausi tuli päätettyä viikonloppuna Tervakosken Kv näyttelyyn. Tuloksena Vet Eri2. Huonolle ei hävitty, mutta pulleiden sormien välistä se voitto lipsahti taaaas... elikkä edelleen ollaan pulskia, muttei sentään läskejä.
Ihminen kun on kaheli ja yllytyshullu luonteeltaan niin ollaan saatu päähän et TK1 olis kiva. Eli talvi vietetään treenikentällä. Älä tule kova talvi, tule hyvä talvi. Ei sitä myöskään tiedä, jos vain sopiva sisänäyttely sattuu tulemaan vastaan, jos vaikka ensimmäiseen sisänäyttelyymme menisimme.
Kerrankin sain Iwanista kuvan, kun hän makaa lempi paikassaan. Tuosta on tämän kesän aikana useamman kerran siirretty hiekkoja paikasta toiseen. Vesisateilla siinä on kiva tassujen luttaus paikka, jos niin tahtoo kaivaa.
No mitäs muuta. Naapurinkoira hätistelee Misseä ja se raukka koira ei edes ymmärrä et Iwan meinaa syödä sen elävältä. Prkl mitäs pompit mun tontilla, tuumaa Imppu.
Tsäkurin nenää rasvataan ja nyt on silmäänkin hommattu rasvat. Ihottuma/ rupi oli ihan alaluomessa niin ei uskalla laittaa muuta kuin silmään tarkoitettua töhnää. Nenä ja silmä ovat pikkuhiljaa alkaneet paranemaan, mutta kärsivällisyyttä kysytään, kun koira juoksee karkuun ja rimpuilee niin, että rasvat ovat kaikkialla muualla kuin siellä missä pitäis.
Simmu ja nenä eivät ole olleenkaan noinkaan huonon näköiset enään. Nyt sit katsellaan häviääkö ihottuma syksyn myötä vai täytyykö ruveta tarkemmin tutkimaan missä vika. Kovin hyttyset ym. tahtovat Tsäkuria kiusata.
Poikien tarhoihinkin ollaan vihdoin ja viimein aloitettu kesähuolto. Vai pitäisiköhän sitä kutsua syyshuolloksi. Pientä remontointia ja paikkojen huoltoa. Sateet vain tahtovat häiritä ulkona tyoskentelyä.
