Lehtirannan Wolflimit

Kesä kylmimmillään, näyttelykausi kuumimmillaan. Heikko hermoista alkaisi jo pyörryttämään tahti, jolla ollaan Kassun kanssa kesää kohti puskettu. Vaikka vuosi ja näyttelykausi on vasta puolessa välissä, niin tässä vaiheessa ehdottomasti vuoden paras muisto löytyy Riihimäen kaikkienrotujen näyttelystä. Kävimme Riihimäellä pyörähtämässä 6.6. Rotukehästä kävimme koppaamassa Ropin, Aidan (W. Elodea) ollessa Vsp. Loppupäivän sateen ei annettu häiritä, kun suuntasimme ryhmäkehään. Päivän kruunaus oli Fci5 ryhmän neljänneksi kaunein sijoitus. Se mikä tästä tekee niin erityisen päivän... 6.6. päivämäärällä on muutakin merkitystä. Tänä kyseisenä päivänä 16 vuotta aiemmin syntyi yksi hurmaavimmista Kaukasialaisista maailmaan, kun edesmennyt Tsäkur pappa näki päivän valon, jossain suomen rajojen ulkopuolella. Palataan syvemmin Riihimäelle. Onneksi ei ollut aikainen lähtö, kun kehä oli vasta 12.15. Menomatka olikin yksi extreme seikkailu Riihimäen päässä. Tiesin kyllä, et...

Tiistai iltana 19.5 vihdoin koitti aika ja Kassun jälkeläiset näkivät päivänvalon. Kassulla on tätä nykyä 1 poika ja 2 tyttöä ja äänen käytöstään päätelleen ovat tulleet ainakin siltä ominaisuudeltaan isäänsä. Iso Karhu G-pennut Pitkästä aikaa oli täysin vapaa viikonloppu vailla ennalta sovittuja menoja. Miten sattuikin vielä aurinko paistamaan suurimman osan, vaikkakin ilman lämpötilalla ei päässyt kehuskelemaan. Oli jopa aikaa ottaa pakollinen ruusuke kuva Rauman ruusukkeista.  Kamera pääsi myös ulkoilemaan ja Kassu sai hengailla pitkin pihamaita. Iwania ei olisi voinnut enempää kiinnostaa kuvailut, mutta juuri leikattu nurmi on mukava piehtaroida, niin että on vauhtiraitoja pää täynnä. Kassu varmaan viikonlopun aikana tarkasti pihan jokaisen ruohon korren ja söi syötäväksi kelpaavat. Kesä viljelmiä oli hyvä tehdä, kun Kassu vahti sopivan varjoisasta paikasta. Välillä Sulon esiintulo sai Kassun käpäliin liikettä. Kun nur...

Johan on taas ennätetty ja jännitetty. Kirjoittaakin on pitänyt, mutta missä välissä??? Kaikkea ei varmastikkaan äkkiseltään muista, joten kerrataan tuoreimpia eli viikonloppua. Ihan ensimmäisenä pitää mainita, että eletään jännittäviä aikoja. Juuri ennen maaliskuun Latvian reissua ja itse asiassa reissun aattopäivänä Kassulla kävi viehättävää leidi seuraa vielä toisen kerran. Vanni (Iso Karhun Fanny) kävi Hannan ja Juhan kanssa kosio retkellä. Ihan näinä päivänä pitäisi syntyä X määrä suloisia pötkylöitä Turun kupeeseen. Valaaksi tituleeratun Vannin laskettuaika sijoittuu tähän alkuviikkoon. Eli jatkossa tiedossa pentukuva rääkkäystä. Alla olevassa röntgen kuvassa pötköttelee ainakin 4 Kassun jälkeläistä perunoiden ja porkkanoiden kera. Arvailuja on tullut neljästä kahdeksaan keskiarvolla. Eli nyt vain voimme odotella mitä lastia Vanni mukanaan kantaa ja koska hän päästää pienokaiset ihmettelemään suurtaa maailmaa. Syvennytäämpä seuraavaksi viikonlopun kuntoilu pläjäykse...

Vihdoin ja viimein oli meidän vuoro saada se viimeinen serti.  Ensimmäisen kerran valiokello alkoi hiljaista kuminaansa pitämään 14.7.2013, kun ensimmäinen serti napsahti tilille Hyvinkäältä. Tässä välissä tuli muutama serti haalittua, kunnes valiokellon kumina alkoi kuulumaan selkeämmin.... tosin se kumina hukkui irti pölisevän karvan joukkoon. Viimeisen sertin haku taivalhan ei ihan ongelmiton ollut. Kun oltaisiin saatu ottaa vastaan se valioittava serti, niin meillä ei ollut karvoja juuri nimeksikään. Yritä siinä nyt sit näyttää komealta ja sertin arvoiselta, kun hapsukaiset törrötti kuin kiukkuisen siilin piikit. Vielä muistin virkistykseksi kuva kaks vuotis synttäri päivältä. Huoh... mikä rääpäle??? Kunnon turkki alkoi oikeastaan olemaan vasta tammikuussa. Joulukuussa vielä sai kauluria pöyhiä, että sai sen näyttämään tuuhealta. Joulukuun turkilla sentään saatiin jo Eriä ja Liettuasta avattua cacib tili sertien kera. Tongitaan vielä arkistojen aarteita ja laitetaa...

Taas on vuosi vierähtänyt ja kessu erkkari koettu. Tällä kertaa erkkari olikin juhlaerikoisnäyttely, kun kessu yhdistykselle tulee tänä vuonna täyteen 50 kessun karvaista vuotta. Aamulla kukon kiekaisun kanssa samaan aikaan tuli silmiään raotettua. Liikkeelle lähdettiin ajatuksella, että Klaukkalassa kennelliiton koulutushallilla oltaisiin puoli ysin aikoihin. Hyvin tässä onnistuttiin ja saatiin hyviltä mestoilta leirin paikka. Millin ja tyttö köörin kanssa rantauduttiin samoihin aikoihin ja päästiin laittamaan Kassu ja tyttö pentuset Manna (W. Fumana) ja Viola (Eerondaali Waatan Star) kuntoon. Kassun kun olin saanut yön rypyistä oiottua, niin samontein pääsi Gero (W. Erigeron) puunauksen alaiseksi. Pojat kun vaihtuivat, kuin liukuhihnalla pöydällä, niin Mannalla riitti pöhistävää, kun kumpaisellekin poitsulle piti ilmoittaa viereisen pöydän olevan Mannan OMA kaunistautumis pöytä. Pennut alkoivat 9.30 ja Waatan tytöt pääsivät estradille viimeisessä erässä eli vanhemmat narttu pen...