Lehtirannan Wolflimit

Tänään ison miehen ikään pääsi Roope alias Toope. Synttäripäivän korkkasimme lääkäri käynnillä ja saatiin sieltä synttäri lahjaksi terveen paperit. Nyt voimme hyvillä mielin lähteä näytelmiin, kun on korvat terveet. Mutta pidemmittä puheitta laukaistaan bileet pystyyn ja ruvetaan juhlimaan juhannusta kera juhannus pojan. Hyvää juhannusta kaikille.

Täältä löytyy jokseenkin kuolleen näköistä porukkaa. Jokainen poika makaa varjoisassa paikassa elekään värähtämättä. Elävienkirjoissa  olon voi päätellä rintakehän liikkeestä. Variksen pojat saavat huuta naapuri kuusessa juuri niin kovaa kuin haluavat, mutta kukaan ei jaksa siihen kiinnittää huomiota. Että näin tämä viikko on edennyt. Viikonloppuna käytiin taas Roopen kanssa arvioimassa, joko olis tarpeeksi monta makkaraa vyötäröltä lähtenyt. Ei ollut vielä lähtenyt tarpeeksi, mutta taisi jäädä vain siitä yhdestä ylimääräisestä kiinni Eri:n saanti. Arvostelu kyllä löytyy sivujen puolelta. No seuraava yritys kuukauden kuluttua, josko sit olis jo laihdutus kuuri tehonnut tarpeeksi. No jaa saa nähdä, kun herra kehitti itselleen tulehduksen poikaisen korvaansa. Jos yhdellä kuurilla selvitään niin päästään näytelmiin. Tsäkurkin kävi ilahduttamassa toko kilpailijoita Salossa. Kyllä nahkacolliet ym. omistajineen katselivat, kun pappa tormensi niin, että mondeo keikkui pyörält...

Ikiliikkujaa muistuttava superpappa täyttää kokonaiset 12 vuotta. Tuntuu mitä vanhemmaksi Tsäkur tulee, niin sitä enemmän se keksii konnuuksia ja kepposia. Hellejaksot sentään on rauhallisempia, kun herra loikoilee ja nauttii auringosta. Välillä jopa oikein säikähtää, joko se on saanut slaakin, kun herra makaa keskellä tarhaa auringossa, mutta hän vain nauttii olotilastaan ja kuorsaa niin ettei voi erehtyä etteikö hän olisi elossa.

Täällä on kaksi erittäin kyllästynyttä poikaa ja tämän päivän jälkeen kolmaskin. Joku nimittäin osti itselleen uuden lelun. Pojat sekä te saatte tulevaisuudessa kärsiä/ nauttia tästä ihanuudesta. Mutta palataampa alku viikkoon. Tulipahan Roopen kanssa käytyä lääkärissä. Tarkoituksena oli ottaa rokotukset, mutta nehän olikin vielä voimassa uusien näyttelysääntöjen asiosta. No tulihan kuunneltua sydän ja muutenkin pinta puolisesti tutkittua. Kaiken sivussa tuli tehtyä tuttavuutta vuohiin ja lampaisiin. Roope olisi päässyt ajamaan ne tarhaan, jos se ymmärtäisi jotain alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan. Mutta pidemmittä puheitta lelun tuotoksiin... tai kyllähän kirjoittamistakin riittäisi, mutta ei jaksa toista kertaa, kun ensimmäisen yrityksen ryssi koneen akun hyytyminen.   Mieliimme voimme palauttaa, miksi Tsäkuria sanotaan nauravaksipojaksi. Kuvaussession ja kameran säätö tauon aikana Tsäku ennätti kommentoimaan naapuriin. Loppua kohden herraa alko...

Taisin tuossa pari viikkoa sitten lupailla pojista pikapuolin kuvia... kröhöm... no se aika juoksee niin, ettei ennätä kuin mennä nukkumaan ja heräämään. Luontoäidin niin päättäessä ei myöskään viime päivinä olla otettu kuvia, joten saatta tyytyä parin viikon takaisiin epäonnistuneiden onnistuneisiin kuviin. Sitä enne vielä pikainen Ropson alias Roope päivitys. Käytiin tuossa viimeviikonloppuna koti näytelmissä treenaamassa. Voiko tuota muuksi sanoa, kun jo kehään mennessä tietää mikä on valituksen aihe. No muutenhan se olis niiiiiiin ihana vetsku, mutku se hieman tuhti eli suomeksi ihan perk***** läski. Tästä vaan kiitos koiran elättäjille. Nyt Roope on tehotieetillä ja joka välissä täytyy muistuttaa, ettei sen koiran kurkusta tarvi työntää juur jokaista pullan känttyä ym. No ei Roope ainut pulska ole. Tsäkurkin on taas jostain saanut haalittua muutaman lisäkilon luidensa ympärille ja niiden pois saaminen onkin taas työn ja tunskan takana. Mutta se siitä ja kuvien pariin. Mummill...

Luontoäidin valintojen mukaan sää on pilvinen ja sen tähden myös erittäin ikävä kuvaus sää, jos haluaapi aurinkoisia kuvia. Tästä pienestä seikasta johtuen saatte nauttia viikon takaisista kuvista, joissa poseeraa bilekauden toinen bilettäjä eli hänen arvonkorkeutensa peltojen kesyttämättömän kuninkaallinen harmaa hapsuinen Misse. Tällä herralla ne etiketit ei ihan aina ole hallussa. Arvonkorkeudella on ollut viime aikoina niin kova kiire, ettei hän ole ennättänyt kunnolla poseeraamaan. Useimmiten kuvissa näkyy pelkästään häntä, tassu, korva tai vain viiksikarvat. Iwanista ja Tsäkuristä toivon mukaan lähipäivinä kuva pläjäystä epäonnistuneet ja vielä vähän enemmän epäonnistuneen onnistuneet otokset.

Viime aikoina on törmätty erittäin vaaralliseen koriste marenkiin. Se yrittää hyökätä/ ahdistella pieniä kaukasialais poikia. Marenki on luokiteltu eritäin vaaralliseksi. Se on tiettävästi satuttanut yhtä viisi vuotiasta kaukasialaista. Se hyökkäsi yllättäin tarhan ovelle ja jäi ovi lankulle näköttämään. Marenki on niin kylmähermoinen kaveri, ettei se edes hätkähdä, vaikka sitä komennetaan räkä lentäen. No lyhykäisyydessään. Iwan ei oikein diggaa makeasta, mutta kaikkea täytyy kokeille, josko se vaikka söis. Ei syönyt marenkia vaan kiersi ja kaarsi noin metrin päästä ja komensi kovin pahaa pahaa marenkia, joka "satutti" mukamas hänen tassuaan. Voi noita laumanvartioita, kun niiden aivoituksistaan ei aina saa selvää. No mitäs muuta. No kaikkea tietenkin, täällä kun sattuu ja tapahtuu. Iwan on ollut ojassa päistikkaa... kukas käskee penkalla piehtaroimaan. Iwan on ollut myös tekemässä pelto analyysiä, josko sinnekin pian päästäisiin. On pussattu Misseä ja Misse on ollut ...